Vapaaehtoistoiminnan mittaamaton arvo
Kuuloyhdistysten tekemä vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokasta Kuuloliiton toiminnalle. Hyvänä esimerkkinä on Kuuloauto -kierros, jonka tarkoituksena on tuoda kuulontestaus kaikkien ulottuville ja tarvittaessa ohjata tarkempaan kuulontutkimukseen.
Toukokuussa julkaistiin dosentti Jukka Hoffrénin Vapaaehtoistyön arvo –selvitys, jonka pohjana toimi suomalaisten vapaaehtoistyöhön vuosittain käyttämä aika. Raportin mukaan suomalaisten päivittäin vapaaehtoistyöhön käyttämän noin kuuden minuutin rahallinen arvo on 3,2 miljardia euroa vuodessa. Suomalaisista jopa 47 % kertoo tekevänsä vapaaehtoistyötä, josta suurin osa tapahtuu vapaaehtoissektorin järjestöjen kuten Kuuloliiton kautta.
Kouvolassa Kuuloauto -tapahtumaa järjestää Kouvolan Kuulon vapaaehtoiset Kuuloliiton asiantuntija Johanna Karisen tuella. Kouvolan kuulossa on reilut 400 jäsentä, ja heitä on useampia aktiivinen osallistujia toiminnassa mukana. Kuuloautotapahtumissa on myös mahdollista saada neuvontaa kuuloasioissa paikallisten kuuloyhdistysten vapaaehtoisilta.
Kuulotestintekijä Hannele Löytty kertoo lähteneensä toimintaan mukaan noin viisitoista vuotta sitten perhetaustansa vuoksi. – Äitini oli huonokuuloinen eikä osannut hakea ajoissa apua. Näin siis läheltä miten merkityksellinen kuulon ja muistin yhteys on ja miten oikea-aikaisen avun saanti on tärkeää. Äitini kanssa samassa tilanteessa on paljon muitakin ihmisiä, yksinäisiä leski-ihmisiä ilman tukiverkostoa, ja uskon vapaaehtoisena pystyväni vaikuttamaan ihmisen koko elämään. Saan omalla pienellä panoksellani nostettua ihmisen koko mielialaa.
– Aikaahan jokainen voi laittaa vapaaehtoistyöhön tosiaan omien mahdollisuuksien mukaan. Olen usein sanonut, ettei tämä vaadi jatkuvaa sitoutumista. Tulee katsomaan ja kokeilemaan, osallistuu tapahtumiin, kerhoiltoihin tai retkiin. Varmasti oman alueen paikallislehden järjestöpalstalta löytyy helposti tietoa yhdistyksen toiminnasta.
– Kyllähän vapaaehtoistyö Kuuloliitossa on antanut paljon! Ensinnäkin olen saanut koulutuksen kuulotestin tekemiseen, ja näitä tietoja ja taitoja päivitetään aina joka vuosi keväisin Kuuloliiton järjestämässä koulutuksessa. Lisäksi olen oppinut todella paljon kunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän nykytilasta ja tiedän keneen olla yhteydessä selvittääkseni hyvinvointialueen asioita.
– Mutta onhan se suurin ‘hyöty’ tässä se ihmisten kohtaaminen ja auttaminen. Voimme matalalla kynnyksellä ja pienillä teoilla auttaa avun tarpeessa olevia ihmisiä. Toimimme henkisenä tukena, koska testitilanne usein laukaisee muitakin tunteita. Meidän tehtävämme on rohkaista Kuuloauton asiakkaita viemään asiaa tarvittaessa eteenpäin ja hakemaan tarvitsemansa avun, Hannele Löytty tarkentaa.
Kuuloliiton asiantuntija Johanna Karinen kertoo Kuuloauton olevan liiton toiminnan lippulaiva. – Kuuloauto -toiminnan myötä tuhannet ihmiset ympäri Suomea voivat vuosittain testauttaa kuulonsa vaivattomasti omassa lähiympäristössään. Oikea-aikainen kuulonaleneman tunnistaminen ja kuulonkuntoutuksen aloittaminen tukevat toimintakyvyn ylläpitoa, Johanna sanoo ja jatkaa: Onkin ensiarvoisen tärkeää, että Kuuloliiton upeat vapaaehtoiset yhdistysten kanssa tarjoavat tätä matalan kynnyksen palvelua mahdollisimman laajasti.
Kuuloauton vapaaehtoiset käyvät vuosittain Kuuloliiton järjestämän koulutuksen, jossa käydään läpi kuulotestin tekemistä, testituloksen tulkintaa sekä asiakkaiden kohtaamista. Koulutuksen yhteydessä vapaaehtoiset tapaavat toisiaan ja myös saavat tärkeää vertaistukea.
Kuulo kannattaa tarkistaa ajoissa – kuulon heikentyminen voi vaikuttaa esimerkiksi muistihäiriön kehittymiseen. Huonokuuloisten määrä kasvaa väestön ikääntyessä, ja myös nuorten vapaa-aikanaan saamat meluannokset ovat kasvaneet.
Lue lisää aiheesta uusimmasta Kuuloviestistä!
Teksti: Maija Makkonen