Vammaispalvelulakiin vaikuttaminen tuotti tulosta: aistivammaisuus lisättiin ja ikääntymisrajausta lievennettiin
Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään tiedottanut uuden vammaispalvelulain luonnosta koskevista muutoksista, jotka tehtiin annetun lausuntopalautteen myötä. Fyysisen, kognitiivisen ja psyykkisen toimintarajoitteen rinnalle lain soveltamisalaan on nyt lisätty myös sosiaalinen ja aisteihin liittyvä toimintarajoite vammaispalveluiden saamisen edellytyksiksi. Toimintarajoitteen olennaisuuden vaatimus sekä ikääntymisrajoitus on poistettu.
Kuuloliitto otti lakiluonnokseen voimakkaasti kantaa ja korosti moneen kertaan myös ministeriölle antamassaan lausunnossa, että vammaisen henkilön määritelmän tulee laissa noudattaa YK:n vammaissopimuksen vammaisen henkilön määritelmää, johon kuuluvat myös aistivammat ja aistivammaisuus. Tutkimukset osoittavat, että fyysinen vammaisuus käsitetään lähes aina pelkästään liikuntavammaisuudeksi. Siksi Kuuloliiton mielestä aistivammat oli kriittistä tuoda suoraan näkyviin lakiin, jotta se ei jätä tulkinnanvaraa ja vaaranna kuulovammaisten oikeutta tarvitsemiinsa palveluihin.
Aiemmasta ikääntyneitä vammaisia koskevasta osuudesta sai käsityksen, että kaikkien ikääntyneiden, myös ikääntyneiden vammaisten, tarpeet ovat yhtenäisiä ja ikääntyneillä on vain hoitoon ja hoivaan liittyviä tarpeita. Ikääntyneiden vammaisten varsinaisia osallisuutta tukevia tarpeita ei tunnistettu, vaikka osallisuuden tukeen muuten kiinnitettiin luonnoksessa kiitettävästi huomiota.
Uudistuksessa iäkkään henkilön palvelut järjestettäisiin vammaispalvelulain perusteella, jos avun, tuen tai huolenpidon tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta taikka heikkoudesta.
Ikääntyneiden toimijuus ja osallisuus on yhtä arvokasta kuin kaikkien muidenkin ikäryhmien ja on tärkeää, että muutoksen myötä myös heidän oikeutensa vammaispalveluihin arvioidaan aina yksilöllisesti.
Kuuloliitto kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä palautteen huomioimisesta ja lakiesityksen korjaamisesta.