Vammaiset syrjäytyvät työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa – eniten syrjintää kokevat näkö- ja kuulovammaiset
Moni vammainen ihminen syrjäytyy tai syrjäytetään avoimilta työmarkkinoilta jo työnhakuvaiheessa. Tämä käy ilmi Vammaisfoorumin toteuttamasta kyselystä, jossa selvitettiin vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista Suomessa YK:n vammaisyleissopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana (2016-2018).
Vammaisfoorumin kyselyyn vastasi yli 1500 henkilöä ja heistä 57 prosenttia oli kokenut syrjintää työnhaussa. Koulutukseen pääsyssä syrjintää oli kokenut 31 prosenttia. Eri vammaisryhmistä syrjintää työnhaussa kokivat eniten näkö- ja kuulovammaiset sekä viittomakieliset (64 %).
Osittain kuulovammaisten syrjintäkokemuksia ja mahdollista syrjintää saattaa selittää rekrytointitilanteessa syntyvät kommunikaatiokatkokset ja väärinymmärrykset.
– Kun näkymätöntä vammaa ei tarvitse ottaa etukäteen puheeksi, tulee se esiin haastattelutilanteessa usein yllätyksenä. Ja kun työnantajilla ei aina ole tietoa huonokuuloisuudesta ja sen kanssa pärjäämisestä, alkavat rekrytoijat monien kuulovammaisten mukaan herkästi listata asioita, missä on rajoitteita ja missä ei pärjää, vaikka todellisuudessa pärjäisikin. Työnantajien ennakkoluulot, asenteet ja tiedon puute ovat työllistymisessä monesti suurempi este kuin itse vamma, selvittää Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen.
Rekrytointisyrjintään on vaikea puuttua ja kynnys lähteä ajamaan oikeuksiaan oikeudessa on korkea. Rikosasioina oikeuteen päättyvät vain vakavimmat tapaukset, joissa ihminen on esimerkiksi vammaisuuden tultua ilmi käännytetty pois työhaastattelusta, johon hänet oli papereiden perusteella kutsuttu.
Köyhyyttä ja pätkätöitä
Vammaisten ihmisten syrjäytyminen avoimilta työmarkkinoilta aiheuttaa paitsi eriarvoisuutta myös köyhyyttä. Kyselyyn vastanneista vammaisista köyhyyttä oli kokenut noin 54 prosenttia. Koko väestössä on Suomen köyhyysraportin mukaan köyhyydessä eläviä runsas 11 prosenttia.
Vammaisten köyhyys ei koske ainoastaan tukien varassa eläviä vammaisia vaan myös työssäkäyviä, joista jopa 41 prosenttia kertoi kokeneensa köyhyyttä. Vammaiset yrittäjät olivat vielä työsuhteisia huonommassa asemassa, 51 prosenttia heistä koki köyhyyttä. Vammaiset työllistyvät koko väestöä useammin osa-aikaisesti ja pätkätöihin. Myös vammaisuuden perusteella maksettavien tukien ja palkkatulon yhteensovittaminen on hankalaa ja aiheuttaa kannustinloukkuja.
Kyselyssä selvitettiin myös, mitkä asiat ovat vaarantuneet köyhyyden vuoksi. Huolestuttavaa on, että 30 prosenttia vastanneista kertoi terveydenhuollon ja välttämättömien lääkkeiden saannin vaarantuneen. Eniten eli 42 prosentilla vastaajista vaarantui vapaa-ajan vietto.
Oikeus työhön
Lainsäädännön takaamasta oikeussuojasta huolimatta valataosalla vammaisista on esteitä työllistymisessä. Arjessa oikeudet eivät toteudu. Viime syksynä yhdenvertaisuusvaltuutetun ja ihmisoikeuskeskuksen kampanja Maanantai kuuluu kaikille muistutti, että monet vammaiset ihmiset ovat osaavia, korkeasti koulutettuja sekä täysin työkykyisiä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Noin 60 prosentilla vammaisista henkilöistä on keski- tai korkea-asteen koulutus, mutta heidän kykyjään ei hyödynnetä työelämässä.
Uusi hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja linjaa hallitusohjelmassaan, että ”Sosiaalisesti kestävä hyvinvointivaltio ottaa huomioon myös vammaisten osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Haluamme että kaikki pysyvät mukana.” Aika näyttää, miten linjaus toteutuu käytännössä.
Teksti: Annina Virta Vammaisfoorumin tiedotteen pohjalta
Lisätietoja:
Oikeuksienvalvontalakimies Elli Björkberg, Näkövammaisten liitto, puh. 050 467 7401
Kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen, Kuuloliitto ry, puh. 050 303 4841