Vammainen vaaratilanteessa – osaako viranomainen ja liikennöitsijä pelastaa, osaatko sinä?
Mitä jos matkustajalaivalla sattuu jotakin ja matkustajat joudutaan evakuoimaan? Miten esimerkiksi kuulovammainen tai kuuro saa tiedon hätätilasta, jos hän nukkuu hytissään, eikä kuule hälytysääntä?
Mutual Trust – kaikki pelastetaan – hankkeessa (2016-2019) tarkoituksena oli parantaa vammaisten turvallisuutta vapaa-ajalla ja matkoilla. Hankkeessa oli mukana pelastuslaitoksia ja –seuroja, VR ja neljä meriliikennöijää sekä 14 vammaisjärjestöä. Hanketta hallinnoi Finlands Svenska Handikappförbund.
Hankkeessa kartoitettiin pelastusviranomaisten ja liikennöitsijöiden valmiutta pelastaa vammaisia sekä erilailla vammaisten henkilöiden kokemuksia hätä- ja pelastustilanteista. Hankkeessa järjestettiin 10 pelastusharjoitusta arviointeineen eri vammaisryhmien, liikennöitsijöiden ja pelastusviranomaisten kesken. Liikennöitsijöille tarjottiin myös henkilöstökoulutusta. Hankkeen päätösseminaarissa 20.3. julkaistaan Miten pelastan vammaisia henkilöitä? –koulutusmateriaali.
– Opasmateriaali tulee kaikkien käytettäväksi Mutual Trust –sivuille ja olisi hienoa, että se näkyisi myös Pelastusopiston opetussuunnitelmassa, ja että myös vapaapalokunnat hyödyntäisivät sitä. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että yhteiset pelastusharjoitukset jatkuisivat, ja että niitä myös arvioitaisiin – jalostettaisiin yhteiseksi opiksi, toivoo hankekoordinaattori Daniel Saarinen.
Saarisen mukaan vammaisen henkilön pelastamista haittaa usein se, että auttaja pelkää tekevänsä jotakin väärin ja arastelee vammaisen kohtaamista.
– Tärkeintä kuitenkin on se, että auttaa. Pitää myös muistaa, että auttaminen ei ole pelkästään viranomaisten ja liikennöitsijöiden vastuulla, vaan jo pelastuslain mukaan jokaisen pitää hätätilanteessa toimia ja auttaa. Myös vammaisilla itsellään on vastuuta. Vammaisjärjestöt voisivat esimerkiksi tehdä sekä omalle ryhmälleen että auttajille ohjeistuksia siitä, miten vaaratilanteita vältetään, ja miten onnettomuuden sattuessa toimitaan.
Toinen haastava kohta vammaisen henkilön pelastamisessa on kommunikoinnin onnistuminen. Tämä koskee kaikkia vammaisia, mutta erityisen haasteellista se on, jos henkilö on näkö- tai kuulovammainen.
– Toimiva viestintä ja vuorovaikutus pelastushenkilöstön ja pelastettavan välillä on toiminnan ytimessä. Viestiminen ja ajan tasalla pitäminen pelastusoperaatiossa luo luottamusta ja turvallisuutta. Myös se, miten pelastustoimen ihmistuntemus ja ”pelisilmä” autettavan vuorovaikutuskyvystä shokkitilanteessa toimii, on tärkeää, kertoo Kuuloliitosta hankkeessa mukana ollut Sami Virtanen.
Mutta miten sitten kuulovammainen huomioidaan hätätilanteessa, miten viestitään? Saarisen ja Virtasen mukaan ensin pitää saada kuulovammaisen huomio, sitten kertoa asia kasvokkain selkeästi ja rauhallisesti. Jos puhe ei riitä, käytetään kehon kieltä ja/tai kirjoitetaan asia puhelimen tai tabletin näytölle tai perinteisesti paperille. Hytissä nukkuvaa tämä ei kuitenkaan herätä.
– Ehkä paras ratkaisu nukkuvan kuulovammaisen herättämiseksi olisi, jos älypuhelimeen saisi sovelluksen, joka alkaa täristä, ja joka kertoo mistä on kysymys hälytyksen tullessa. Tällaisen laitteen voisi saada myös lainaksi infosta.
– Kuulovammaisen turvallisuutta lisäisi myös se, jos esimerkiksi laivan info- ja mainostauluja pystyisi käyttämään hätäviestien ja –ohjeiden välittämiseen. Nykyisissä laivoissa tämä ei ole vielä mahdollista, mutta tekniikkaa pitäisi kehittää ja uusia, tuumii Saarinen.
Sekä Saarinen että Virtanen toivovat, että hanke jatkuisi viranomaisten ja liikennöitsijöiden toimesta.
– Yhteisiä pelastusharjoituksia tulee toteuttaa säännöllisin ajoin, vaikkapa vuoden välein. Ammattihenkilöstö voi näin ylläpitää ja kehittää valmiuksiaan ja osaamistaan kohdata erilaisia vammaisia henkilöitä, tiivistää Virtanen.
Tutustu tarkemmin Mutual Trust –hankkeeseen.
Osallistu Kaikki pelastetaan –päätösseminaariin.
Teksti: Annina Virta