Uusi vammaispalvelulaki tuo parannuksia, kun sitä sovelletaan oikein

Tekstin on kirjoittanut Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen. Se on osa aluevaalien blogisarjaa ja avaa tavoitettamme 2. Turvaamme vammaispalveluihin pääsyn. Tutustu Kuuloliiton vaalitavoitteisiin: Kunta- ja aluevaalit 2025. Kuva: Joel Virtanen.
Uusi vammaispalvelulaki on ollut voimassa nyt reilut kaksi kuukautta. Uutta lakia on odotettu pitkään, koska sen tarkoituksena on ollut parantaa vammaispalveluja tarvitsevien henkilöiden tilannetta sekä nostaa aiemman lainsäädännön perusteella väliinputoajiksi jääneitä palvelujen piiriin. Aiempi laki koski pääsääntöisesti vaikeasti kuulovammaisia henkilöitä. Uusi laki puolestaan korostaa kuulovamman ja yhteiskunnallisten esteiden vuorovaikutusta, minkä tähden se on lähtökohtaisesti sovellettavissa eri tavoin ja eriasteisesti kuulovammaisten kohdalla. Olennaista on, että aisteihin liittyvä toimintarajoite on pitkäkestoinen ja tuen ja avun tarve tavanomaisessa elämässä välttämätöntä.
Myös lain tarkoitus muuttui merkittävästi. Uuden lain tarkoituspykälä korostaa vammaisuutta henkilön ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa syntyvänä ilmiönä sekä lain merkitystä yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen osallisuuden esteiden poistamisessa. Uusi laki korostaa, että vammaisuus ei ole yhtä kuin henkilön lääketieteellinen diagnoosi tai vamman vaikeusaste. Samanlainen kuulovamma voi vaikuttaa eri tavoin riippuen siitä, onko henkilön ympäristö kuuloesteetön vai kuuloesteellinen. Lisäksi uusi laki korostaa asiakkaan osallisuutta palveluprosessissa sekä asiakkaan omien näkemysten selvittämistä hänelle soveltuvalla tavalla.
Vammaispalvelujen kehittämiseen osoitettava resursseja
Vaikka uusi laki avaa mahdollisuuksia huomioida kuulovammaisia vammaispalveluissa aiempaa paremmin, sen soveltamisalaan kirjattu yleislakien ensisijaisuus luo myös uhkakuvia. Hyvinvointialueet ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, mikä voi tuoda houkutuksen säästää vammaispalveluista. Ensimmäiset tiedot hyvinvointialueilta uuden lain soveltamisesta ovat vaihtelevia. Osa alueiden tekemistä omista soveltamisohjeista herättää huolta, koska ne eivät ole uuden lain tarkoituksen mukaisia. Toisaalta joillakin alueilla ihmiset ovat saattaneet saada aiempaa paremmin yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluja.
Yhteiskunnallinen tilanne on tällä hetkellä hyvin haastava. Näissäkin hetkissä on syytä muistaa se, että vammaispalvelujen kehittämiseen on luvattu panostettavan sekä ohjattavan resursseja. Uusi vammaispalvelulaki on yksi keskeinen keino YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden toimeenpanoon. Vammaiselle henkilölle sopivat ja riittävät palvelut ovat sekä yksilön, että yhteiskunnan kannalta järkevä investointi. Riittävät palvelut tukevat itsenäistä elämää ja toimintakykyä. Haluan myös edelleen muistuttaa, että verotuksen invalidivähennys poistettiin muutama vuosi sitten sillä perusteella, että siitä säästyvät rahat ohjataan vammaispalvelujen kehittämiseen.
Uusi laki tarvitsee ICF-työkaluja arviointiin
Kuulovammaisen kannalta keskeisiä pykäliä uudessa vammaispalvelulaissa ovat valmennusta ja sen toteuttamista koskevat pykälät (7§ ja 8§) sekä esteettömän asumisen tukea ja sen toteuttamista koskevat pykälät (22§ ja 23§). Useissa muissakin pykälissä on kuulovammaiselle soveltuvia palveluja.
Esteettömän asumisen tuen pykälä on selkeästi parempi kuin vanhassa laissa ja tarjoaa mahdollisuuden monenlaisiin laite- ja palveluratkaisuihin. Haasteeksi nousee se, miten hyvinvointialueiden vammaispalveluissa osataan arvioida uuden lain mukaisia palveluja lain tarkoituksen mukaisesti. Tähän saakka palvelutarpeen arvioinnissa on korostunut lääketieteellinen kuulovammaisuuden vaikeusasteen määrittely. Nyt uuden lain soveltamisessa palvelutarpeen arviointiin tulee tuoda vähintään ICF-kehyksen mukaisia arvioinnin elementtejä, jolloin itse vamman lisäksi arvioidaan toimintaa ja osallistumista sekä ympäristöön liittyviä tekijöitä. Kansainvälisesti kuulovammaisuudelle on jo luotu ICF-pohjaisia palvelutarpeen arviointiin soveltuvia lomakkeita. Niitä tulee pikaisesti kääntää ja ottaa käyttöön myös Suomessa.
Kuuloliitto antaa mielellään osaamistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön uudesta vammaispalvelulaista. Järjestämme keväällä useampia webinaareja vammaispalvelulain soveltamisesta ja sisällöistä. Webinaaritallenne vammaispalvelulain esteettömän asumisen tuen palveluista on tulossa Youtube-kanavallemme pian. Kannattaa siis seurata viestintäämme ja olla matalalla kynnyksellä yhteydessä meihin. Kerromme mielellämme, miten uutta vammaispalvelulakia tulisi tulkita lain tarkoituksen mukaisesti kuulovammaisten osalta.