Uusi vammaispalvelulaki parantaisi kuulovammaisten asemaa
Perjantaina 24.2. hallituksen esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi on eduskunnan toisessa käsittelyssä. Kuuloliitto näkee, että kuulovammaisten näkökulmasta uusi vammaispalvelulaki toisi merkittäviä parannuksia. Ikääntymisrajauksen poistaminen soveltamisalapykälästä oli tärkeää, koska se olisi mielivaltaisesti sulkenut osan ikääntyvistä kuulovammaisista vammaispalvelujen ulkopuolelle. Rajauksen poistamisen myötä varmistuu ikääntyvien kuulovammaisten mahdollisuus saada yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia vammaispalveluja.
Lisäksi valmennusta käsittelevässä pykälässä oleva subjektiivinen oikeus viittomakielen ja kommunikointikeinojen opetukseen vahvistaa kuulovammaisten lasten kielellisiä oikeuksia sekä varmistaa, että kaikilla kuulovammaisilla on toimiva kieli tai kommunikointikeino yhteiskuntaan osallistumiseksi. Kuulovammaisille vammaispalvelut täydentävät muita palveluja ja suuri osa kuulovammaisten tarvitsemista palveluista järjestetään muiden lakien perusteella. Kuulovammaisten tarvitsemat vammaispalvelut varmistavat kuitenkin ihmisoikeuksien toteutumista YK:n vammaissopimuksen mukaisesti.
Hallituksen vammaispalvelulakiesityksen käsittelyä ja viimeistelyä on kuvannut poikkeuksellinen kiire ja aivan viime hetkillä tehdyt merkittävät muutokset hallituksen esitykseen. Tästä syystä vammaispalvelulakiin jää vielä kehitettävää. Hallituksen esityksen uudesta vammaispalvelulaista tullessa voimaan, täytyy lain vaikutuksia seurata sekä tehdä tarvittaessa edelleen muutoksia vammaispalvelulakiin.
Kuuloliitto näkee, että jatkossakin keskiössä tulee olla vammaisen henkilön yksilöllinen tarve vammaispalveluille sekä yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen. Vammaispalvelulakia sovellettaessa ja vammaispalveluja toteuttaessa tulee varmistaa vammaisen henkilön osallisuus päätöksenteossa ja palveluissa.
Kuuloliitto muistuttaa, että suomalaiselle yhteiskunnalle maksaa merkittävästi myös se, jos ihmiset jäävät ilman tarvitsemiaan välttämättömiä palveluja. Suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointialueiden tulee nähdä vammaispalveluihin panostaminen tekona, joka tuottaa merkittäviä hyvinvointihyötyjä sekä vammaiselle henkilölle että hänen lähipiirilleen. Yksilölliset tarpeet huomioivilla sote-palveluilla, kuten vammaispalveluilla, varmistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ja erilaisiin arjen toimintoihin.
Lisätietoja:
Anniina Lavikainen, kehittämispäällikkö
anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, p. 050 303 4841