Työyhteisölle
Kuulovamma ei ole ymmärtämisen ongelma vaan viestin välittymiseen liittyvä haaste. Huono kuulo ja siitä juontuvat seuraukset ilmenevät suhteessa ihmisen sosiaaliseen ympäristöön. Työyhteisön toimintatavat vaikuttavat vuorovaikutuksen onnistumiseen.
Työyhteisössä on hyvä luoda vuorovaikutukselle yhteiset pelisäännöt. Kun työyhteisössä on huonokuuloinen, varmistetaan aina, että hän ”pysyy kuulolla”:
- kiinnitä huonokuuloisen huomion esimerkiksi katsekontaktilla, kättä heilauttamalla, olkapäähän koskettamalla tai muulla sovitulla tavalla
- kommunikointi tapahtuu kasvokkain ja lähietäisyydeltä – älä puhu selän takaa, toisesta huoneesta tai huutele ovenraosta
- puhu normaalilla äänellä selkeästi ja rauhallisesti
- tarkista, että sanomasi tavoitti kaikki läsnäolijat, myös kuulovammaisen
- jos kuulovammaisella on kuulokojeen lisäksi käytössään esimerkiksi ryhmäkuuntelulaite tai tilassa on induktiosilmukka, tulee työyhteisön ja opetusryhmän tietää, miten niitä käytetään ja sitoutua niiden käyttöön
- vaara- ja hälytystilanteessa varmista aina, että viesti saavuttaa myös kuulovammaisen
Kasvatus- ja opetustilanteissa monta oppijaa puhuu usein yhtä aikaa. Opettajalla on houkutus huutaa hälinän yli. Melu kuitenkin synnyttää melua, huutaminen huutamista, kova äänen käyttö ääniongelmia. Työyhteisössä ja opetusryhmässä kannattaa sopia sääntö, että vain yksi puhuu kerrallaan. Sääntöä voi tukea se, että puhujalle siirtyy jokin merkki ”minä puhun nyt, muut ovat hiljaa” esimerkiksi pallo, kapula tai puhelimen taskulamppu. Kovaa äänen käyttöä ja päällekkäin puhumista voi hillitä myös se, ettei itse korota ääntään. Kannattaa myös kärsivällisesti odottaa, että ryhmä hiljenee ennen kuin aloittaa puhumisen.
Pitkäaikainen hälinässä työskentely kuormittaa lähes kaikkia (ks. Melun vaikutukset ), kuuloaisti tarvitsee välillä lepoa. Päiväkodeista ja kouluista on hyvä löytyä hiljaisia tiloja taukopaikoiksi sekä opetuksen suunnitteluun ja kirjallisten töiden tekemiseen. Kannattaa sopia, miten näissä tiloissa toimitaan, ettei aiheuteta turhaa häiriötä. Etätyömahdollisuudet on myös hyvä tutkia.
Työyhteisössä tulisi työtä jakaa ja rytmittää siten, että kaikilla on mahdollisuus palauttaviin taukoihin ja välillä ”hiljaiseen tekemiseen”. Huonokuuloiselle voi järjestää enemmän mahdollisuuksia esimerkiksi pienryhmäohjaukseen, kahden keskiseen ohjaukseen ja verkkokursseihin. Päiväkodeissa kuulovammaisen ei tarvitse välttämättä toimia usein erityisen meluisissa eteistiloissa vaan hän voi esimerkiksi ottaa lapsia vastaan ulkona.
Joskus huonokuuloinen työntekijä ei pysty keskustelemaan puhelimessa ongelmitta. Puhelimen välityksellä hoidettavat tehtävät voi jakaa muiden työntekijöiden kesken ja huonokuuloinen viestii tekstiviestein ja sähköpostein.
Kaiken olennaisen työhön liittyvän informaation tulisi olla saatavissa kirjallisessa muodossa. Sähköpostia ym. tekstiin perustuvia menetelmiä kannattaa hyödyntää.
Osallistumista kokouksiin helpottaa esityslistat ja etukäteen jaettu materiaali. Visuaalisten keinojen käyttö esityksissä selkeyttää viestiä. Kokouksien päätöksistä ja sopimuksista jaetaan kirjallinen muistio.
Se millaiset toimintatavat ja käytännöt työyhteisössä on, on koko työyhteisön asia. Työn johdolla ja esimiehillä on tässä merkittävä rooli. Kuulovamma on vain yksi ominaisuus monien joukossa. Kuitenkin huomioimalla kuulovamma edistetään koko työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja yhdenvertaisuutta.
Sosiaalisesta ja psyykkisestä esteettömyydestä
__________________
Tutustu myös alasivuihin:
Työterveyshuollolle ja työnantajalle
__________________
Kuulolla työssä -viestintäkampanja on toteutettu Työsuojelurahaston tuella.
|
|
 |
||
