Työllisyyden edistämisessä tarvitaan enemmän tekoja, vähemmän puhetta
Tekstin on kirjoittanut Kuuloliiton asiantuntija Anniina Horto-Lönnqvist. Se on osa kuntavaalien blogisarjaa ja avaa tavoitettamme 3. Edistämme kuulovammaisten työllisyyttä kunnassamme. Tutustu Kuuloliiton vaalitavoitteisiin: Kunta- ja aluevaalit 2025. Kuva: Joel Virtanen.
Oikeus työhön toteutuu Suomessa kaikista heikoimmin YK:n vammaissopimuksessa määritellyistä ihmisoikeuksista. Eri tavoin vammaiset työnhakijat kohtaavat työmarkkinoilla edelleen runsaasti syrjintää ja ennakkoluuloja, jotka heikentävät heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Jo työhaastattelutilanne voi olla esteellinen.
TE-palvelut siirtyivät kunnille ja niiden muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025. Tällöin niille siirtyi myös vastuu vammaisten henkilöiden työllistymisen tuesta, kuten erilaisista tukipalveluista ja työolosuhteiden järjestelytuesta.
Kohtuulliset mukautukset ja työolosuhteiden järjestelytuki
Kuulovammaiset ihmiset ovat pääasiassa täysin työkykyisiä, kun ympäristö on kuuloesteetön. Osalle riittävät hyvinvointialueen myöntämät kuulon apuvälineet ja kuulovamman huomioiminen keskinäisessä kommunikaatiossa: puhutaan rauhallisesti ja selkeästi, ei puhuta päällekkäin, vältetään taustamelua, kiinnitetään kuulovammaisen työkaverin huomio ennen kuin aletaan puhumaan, ei huudella toisesta huoneesta.
Toisinaan tarvitaan myös muita kohtuullisia mukautuksia. Kohtuullinen mukautus voi kuulovammaisen työntekijän kohdalla tarkoittaa esimerkiksi akustiikkalevyjen asentamista työhuoneeseen tai induktiosilmukan hankkimista kokoustilaan.
Kuten nimikin kertoo, mukautuksista aiheutuvat kustannukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta työnantajan taloudelle. Huomioon otetaan esimerkiksi työnantajan koko. Työnantaja voi saada kohtuullisten mukautusten tekemiseen työllisyyspalveluiden myöntämää työolosuhteiden järjestelytukea. Sitä voi saada enintään 4000 euron verran yhtä työntekijää kohden.
Kunnanvaltuutettujen tehtävänä on varmistaa, että oman kunnan työllisyysalueella tarjotaan riittävät resurssit työolosuhteiden järjestelytuelle, jotta kaikkien kelpoisten työnantajien on sitä mahdollista saada ja näin edistää vammaisten työntekijöiden työllistymistä ja työssä jaksamista.
Kunnat työnantajina
Kunnat ja niiden omistamat yritykset voivat myös itse toimia esimerkillisesti kuulovammaisten henkilöiden työllistämisessä. Kuntien on työnantajina mahdollista toteuttaa positiivista erityiskohtelua.
Työhönotossa positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa sitä, että suunnilleen yhtä pätevien hakijoiden joukosta valitaan aliedustettuun ryhmään kuuluva työnhakija, kuten vammainen työnhakija. Positiivisen erityiskohtelun noudattamisesta tulee tehdä päätös ennakkoon ja siitä on tärkeää kertoa jo työpaikkailmoituksessa.
Kuntapäättäjänä voit ehdottaa positiivisen erityiskohtelun noudattamisen, työolosuhteiden järjestelytuen turvaamisen ja muiden vammaisten henkilöiden työllistymistä edistävien linjausten kirjaamista esimerkiksi kunnan strategiaan tai muuhun kunnan toimintaa ohjaavaan dokumenttiin.