Työelämäneuvonta

Kuuloliiton työelämäneuvonta palvelee sähköpostitse osoitteessa: tyoelamaneuvonta@kuuloliitto.fi

Työelämäneuvonta on tarkoitettu sekä kuulovammaisille että kuulovammaisten työelämän kysymyksiä pohtiville ammattilaisille ja työnantajille. Neuvomme esimerkiksi työtä hakevia tai jo työssä olevia, minkälaisia apuvälineitä tai kohtuullisia mukautuksia työpaikalle voi saada. Työnantaja voi saada ohjeistusta muun muassa kohtuullisiin mukautuksiin liittyvästä järjestelytuesta. Kysyä voi oikeastaan mitä tahansa kuulovammaisen työelämään liittyvää.

Emme kuitenkaan tee työpaikkakäyntejä, soveltuvuustestejä tai muita julkisen työvoimaviranomaisen tai terveydenhuollon ammattilaisen toimialueeseen kuuluvia tehtäviä. Työelämäneuvonnan viesteihin vastaa kuulovammaisten työelämän kysymyksiin perehtynyt asiantuntija. Keskustelu on luottamuksellista ja vastaaja on vaitiolovelvollinen.

Työelämäkysymyksissä voit olla yhteydessä myös työterveyshuoltoon ja sinua palvelleeseen kuulokeskukseen tai -asemaan.

Usein kysytyt kysymykset

1. Työskentelen firmassa, jossa on avotoimistot ja keskittyminen työasioihin on jatkuvasta metelistä johtuen todella vaikeaa, puhumattakaan työkavereiden kanssa keskustelusta. Mitä voisin tehdä tilanteessani?

Asia kannattaa ottaa keskusteluun esihenkilön kanssa. Kerro hänelle, että melu vaikeuttaa työntekoasi ja pyydä, että tilannetta muutetaan. Voit ehdottaa, että olisiko sinulla mahdollisuus päästä työskentelemään omaan tilaan/huoneeseen tai sitten ehdottaa, että avotoimistoon hankittaisiin esimerkiksi ääntä vaimentavia sermejä. Niiden sisällä sinun voisi olla helpompi keskittyä.

Lisäksi on tärkeää, että sinulla on käytössäsi kaikki sellaiset apuvälineet, jotka tarvitset.

2. Mitä työn ja työolosuhteiden mukautuksia voi tehdä esimerkiksi seuraavilla aloilla

 Kasvatus- ja opetustyö

  • siirtyminen luokka-opetuksesta verkko-opetukseen
  • opettaminen pienryhmässä
  • luokkahuoneen akustiikan parantaminen
  • FM-laitteen hankinta

Hoitotyö

  • kaikki ohjeet tulee saada myös kirjallisesti, ei vain puheella
  • läpinäkyvien kasvomaskien hankkiminen (huulio näkyy)
  • puhelintyöstä vapauttaminen
  • apuvälineen hankinta puhelintyöhön
  • palvelupistesilmukan käyttö vastaanottotilanteissa

Asiakaspalvelutyö (kassalla, infossa, opastuksessa …)

  • puhelintyöstä vapautus
  • palvelupistesilmukan hankinta ja käyttö
  • akustoitu työpiste
  • oma asiakaspalvelutila

Toimistotyö

  • oma huone
  • akustiikkalevyt
  • FM-laite
  • puhelintyöstä vapautus
  • apuvälineen hankinta puhelintyöhön

Eri aloilla työn ja työolojen mukautuksia voivat olla myös

Työaikajärjestelyt

  • osa-aikatyö ja joustavat työajat
  • työn jaksotus ja riittävä tauotus
  • mahdollisuus etätyöhön

Työn organisointi

  • työnjako ja työtehtävien muutokset
  • työmäärä ja -tahti
  • työaikajärjestelyt
  • avun saaminen työhön

Työympäristö

  • työtilojen esteettömyys, viihtyisyys ja ergonomia
  • työ- ja apuvälineet
  • työrauha ja ilmapiiri

Tutustu Mukautukset-sivuun.

3. Kuinka paljon työolosuhteiden järjestelytukea voi saada, kuka sitä hakee ja mistä sitä haetaan?

 Työolosuhteiden järjestelytukea haetaan TE-toimistosta ja se maksetaan työnantajalle. Työvälineiden hankintaan tai työpaikan muutostöihin tukea voi saada enintään 4 000 euroa henkilöä kohden. Tuen myöntämisessä otetaan huomioon työantajan koko ja resurssit. Isompien työnantajien kohdalla TE-toimisto voi katsoa, että työnantaja kykenee tekemään kohtuulliset mukautukset ilman työolosuhteiden järjestelytukeakin.

4. Missä tilanteissa työolosuhteita on mukautettava?

Aina kun kuulovammaisen työntekijän yksilöllinen tilanne sitä vaatii. Kohtuullisten mukautusten tekeminen on velvollisuus, joka pohjautuu Yhdenvertaisuuslain (2015) pykälään 15. Työnantajan on tehtävä sellaiset kohtuulliset mukautukset, joiden turvin vammainen työntekijä voi saada työtä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan kohtuullisten mukautusten epääminen voi olla syrjintää.

5. Mitä teen, jos työnantaja ei suostu työolosuhteiden mukautuksiin?

Pyydä tilanteen selvittämiseen apua muilta, esimerkiksi työsuojeluvaltuutetulta, työterveyshuollosta tai sairaaloiden kuntoutusohjaajilta. Joskus asiassa voi auttaa eteenpäin, jos ammattilainen tulee kertomaan, minkälaisia kohtuulliset mukautukset ovat ja miksi niitä tulee tehdä. Myös Kuuloliitto voi antaa ns. henkilökohtaisen suosituksen, jossa tuodaan esiin, miksi kohtuullisia mukautuksia tulee tehdä ja minkälaisia ne ovat yleensä kuulovammaisten kohdalla.

Jos työnantaja kieltäytyy tekemästä mukautuksia ammattilaisilta saadun tiedon ja opastuksen jälkeen, niin voit yrittää saada asiasi työsuojelupiirin käsittelyyn. Siihen liittyen voit saada lisätietoa työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta ja voit kysyä myös neuvoa Kuuloliitosta.

6. Kun minulla on vaikeuksia selviytyä työssäni, keneen otan yhteyttä – työnantajaan, työterveyshuoltoon vai erikoissairaanhoitoon?

 Jos vaikeudet tuntuvat johtuvan kuulosta, ja kuulo on aiemmin ollut normaali, niin kannattaa lähteä selvittämään asiaa työterveyshuollon kautta. Olennaista on saada oikea diagnoosi ja varmistaa, mistä kuulon aleneminen johtuu. Työterveyslääkäri voi tehdä lähetteen erikoissairaanhoitoon, kuulokeskukseen, tarkempia tutkimuksia varten. Tutkimusten perusteella sinulle voidaan myöntää yksilöllisesti sovitettavat kuulokojeet.

Joskus henkilö voi tarvita myös muita apuvälineitä kuulokojeiden lisäksi. Niiden hakemiseen voi saada apua esimerkiksi työterveyshuollosta tai sairaalan kuntoutusohjaajalta, joka voi tehdä myös niin sanottuja työpaikkakäyntejä. Käynnillä tarkastetaan työympäristö ja sen toimivuus kuulovammaisen työntekijän kannalta sekä voidaan esimerkiksi kertoa työyhteisölle, miten ottaa huonokuuloinen huomioon työpaikalla.

Apuvälineiden lisäksi kuulokojeen saanut voi kaivata apua ja tukea koetun muutoksen (kuulovamma) hyväksymiseen. Työikäisten kuulovammaisten on mahdollista saada Kelan järjestämää yksilöllistä moniammatillista kuntoutusta ja kuulokurssitusta. Lisäksi esimerkiksi Kuuloliitto järjestää myös työikäisille STEA:n rahoittamaa kuulokurssitoimintaa.

7. Mistä löydän vertaistukea?

Monella aikuisiällä kuulovamman saaneella voi alussa olla tuntemus, että he ovat yksin muuttuneessa tilanteessa. Monesti he voivat olla työpaikan ainoa kuulovammainen työntekijä. Moni heistä voi hyötyä toisten kuulovammaisten tapaamisesta: vertaistuen saamisesta ja omista kokemuksistaan kertomisesta vertaisseurassa.

Vertaistukea voi löytää esimerkiksi Kelan järjestämän kuntoutuksesta tai STEA:n kuulokurssitoiminnasta. Monesti kuntoutukseen tai kuulokurssitoimintaan osallistuneet ihmiset pitävät yhteyttä vielä kuntoutusjakson / kuulokurssien loppumisen jälkeen.

Vertaistukea voi myös löytää paikallisista kuuloyhdistyksistä. Joissakin paikallisissa kuuloyhdistyksissä toimii työikäisten vertaistukiryhmä, vaikka useimmissa yhdistyksissä toimintaan osallistuvat eniten eläkeikäiset henkilöt.

Kuulovammaisilla työikäisillä on myös oma suljettu vertaisryhmänsä Facebookissa. Ryhmän tarkoituksena on antaa mahdollisuus työikäisille kuulovammaisille käydä keskustelua, kysyä aiheeseen liittyviä kysymyksiä sekä saada vertaistukea. Keskustelu voi olla vapaata, oikeastaan mitä vain työikäisten kuulovammaisten elämänpiiriin liittyvää. Ryhmän löydät nimellä: Työikäisten vertaisryhmä.

8. Kannattaako työhaastattelussa kertoa huonokuuloisuudesta?

Kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta. Kukaan työnantaja ei saa syrjiä henkilöä työnhaussa vamman takia, mutta tosiasiassa osalla työnantajista on vielä negatiivisia asenteita vammaisia työnhakijoita kohtaan. Työnantaja voi esimerkiksi olettaa, että vammainen työntekijä on automaattisesti osatyökykyinen. Lisäksi voidaan olettaa, että vammaisen työntekijän palkkaamisesta aiheutuu kohtuuttomasti kustannuksia.

Jos kuulovammasta ei halua kertoa työhakemuksessa, niin sen voi ottaa puheeksi itse työhaastattelussa, jos ja kun siihen tilanteeseen pääsee. Haastattelussa kannattaa korostaa omia vahvuuksiaan, mutta voi tuoda esille myös sen, että esimerkiksi puhelintyössä voi tarvita apuvälinettä tai että tarvitsee oman työhuoneen onnistuneeseen työntekoon. Moni kuulovammainen työntekijä on täysin työkykyinen sopivaan työtehtävään. Kannattaa työhaastattelussa korostaa omien tarpeiden lisäksi myös omaa osaamistaan ja miten se hyödyttää haun kohteena olevaa työyhteisöä.

Jos työnantajalla on mahdollisuus saada palkkaamiseesi palkkatukea, siitä kannattaa kertoa.  Jos työhön tarvitaan kohtuullisia mukautuksia, kerro myös työolosuhteiden järjestelytuesta.

9. Kannattaako työpaikalla kertoa huonokuuloisuudesta?

 Tutkimusten perusteella tiedetään, ettei ole välttämättä helppo kertoa omasta huonokuuloisuudesta työpaikalla. Brittiläisen Action On Hearing Loss –järjestön tekemän selvityksen mukaan puolet huonokuuloisista ei ollut kertonut huonokuuloisuudestaan työpaikalla, koska he pelkäsivät negatiivisia seurauksia. Esimerkiksi he pelkäsivät, etteivät he kertomisen jälkeen saisi enää yhtä vaativia töitä.

Toisaalta jotta työpaikalla voitaisiin tehdä tarvittavia kohtuullisia mukautuksia, huonokuuloisuudesta kannattaa kertoa. Työnantaja ei voi tietää, minkälaisia mukautuksia kuulovammainen tarvitsee, ellei asiasta kerrota. Kohtuulliset mukautukset ovat vammaisen työntekijän oikeus, jotka työnantajan on toteutettava. Hän voi saada kohtuullisten mukautusten tekemiseen työolosuhteiden järjestelytukea.

 10. Mitä kuulon apuvälineitä ja muuta tukea minulla on mahdollisuus saada työhön ja työpaikalle?

  • FM-laite
  • apuväline puhelintyöhön
  • monipuoliset viestintämenetelmät (esim. chat-viestintä puhelimen rinnalla)
  • induktiosilmukka (kiinteät, palvelupistesilmukat)
  • akustiikkalevyt tai muut vastaavat ratkaisut