Tutkimus tehtiin 21 avotoimistossa, joissa akustiikkasuunnittelun taso vaihteli laidasta laitaan. Työntekijöistä yli 50 prosenttia koki paljon haittaa toimistomelusta avotoimistoissa, joissa akustiikkasuunnittelu oli huonosti toteutettu. Jos akustiikkasuunnittelu oli hyvin toteutettu, meluhaittaa koki parhaimmillaan alle 20 prosenttia työntekijöistä.
Turhat puheäänet ovat suurin melun aiheuttaja. Hyvä akustiikka tarkoittaa, että puheäänen häiritsevyysetäisyys on mittausten perusteella lyhyt. Kun akustiikka on hyvä, puhe erottuu alle 5 metrin päähän puhujasta. Normaali keskustelu onnistuu silloin edelleen hyvin lähietäisyyksiltä. Huonoimmissa tapauksissa puhe erottuu jopa 20 metrin päähän, jolloin kaikki avotoimistossa kuulevat puheen ja kokevat sen häiritseväksi.
”Tutkimus antaa lopullisen vahvistuksen 15 vuotta kestäneille tutkimuksillemme. Aiemmat tutkimuksemme osoittivat, että melu ja puheyksityisyyden puute ovat avotoimistojen pahimmat ympäristöhaitat. Lisäksi laboratoriossa olemme osoittaneet, että avotoimistojen puheäänet heikentävät työtehoa, jos ne erottuvat selvästi. Nuo vanhat tulokset saavat aiempaakin enemmän merkitystä tämän uuden tutkimuksen myötä”, meluntorjunnan dosentti, yliopettaja Valtteri Hongisto Turun ammattikorkeakoulusta kertoo.
Tutkimusryhmä kehitti avotoimistojen akustiikan mittausmenetelmän ja häiritsevyysetäisyyden käsitteen vuonna 2009. Menetelmästä tuli kansainvälinen standardi vuonna 2012, jonka jälkeen akustiikkaa on mitattu tällä menetelmällä ympäri maailman. Standardin myötä akustiikkasuunnittelun rooli on kasvanut. Uusi tutkimus lisää entisestään mittausmenetelmän ja kunnollisen akustiikkasuunnittelun merkitystä.
”Tulokset hiljentävät ne, jotka ajattelevat, että avotoimistojen meluongelmaa ei voi millään ratkaista.”
Pelkästään akustiikkalevyjen määrää lisäämällä ei vähennetä tutkimuksen mukaan meluhaittoja. Akustiikka pitää suunnitella kokonaisvaltaisesti. Hyvä huoneakustiikka eli lyhyt puheäänten häiritsevyysetäisyys syntyy puheenpeittoäänen, absorptiomateriaalien ja toimistoseinäkkeiden yhteisvaikutuksesta. Erityisasema on puheenpeittoäänellä. Jos peiteääntä ei ole, häiritsevyysetäisyys on aina suuri.
”Peiteäänten eli puhetta peittävien taustaäänten, kuten ilmanvaihdon äänen, puute on keskeinen akustiikkaongelma suomalaisissa avotoimistoissa.”
Tutkimuksen toteuttivat Työterveyslaitos, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. Tutkimus perustuu Työterveyslaitoksen keräämiin aineistoihin. Tutkimus on julkaistu vastikään vertaisarvioidussa tiedelehdessä The Journal of the Acoustical Society of America. Tulokset julkaistaan Sisäilmastoseminaarissa 15.3.2017 Helsingin messukeskuksessa (esittäjä: Annu Haapakangas).