Tekstityksen laatu kirjattava lakiin
Kuuloliitto antoi 25.8.2020 asiantuntijalausunnon eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sähköisen viestinnän palvelulain lakiluonnoksesta. Uudistuksessa on tarkoitus panna täytäntöön EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (ns. telepaketti-direktiivi) tuomat vaatimukset. Laki sääntelee muun muassa kotimaisten tv-ohjelmien ja tilausohjelmapalveluiden tekstitystä. Lakiluonnoksessa on merkittäviä parannusehdotuksia, mutta Kuuloliitto toivoo vielä muutoksia ehdotukseen.
Kuuloliitto muistutti lausunnossaan siitä, että suomalaiset mediayhtiöt ovat ainoita, joilla on puhuttua, suomenkielistä ja suomeksi tekstitettyä sisältöä. Kuuloliitto nosti valiokunnalle tarkoitetussa lausunnossaan esiin erityisesti seuraavat asiat.
- Kotimaisten ohjelmien TV-tekstityksen laatuun liittyvät kirjaukset ovat oikea suunta.
- Tilausohjelmapalveluiden tekstitykselle on laadittava kasvavat tavoiteprosentit.
- Suorien tv-lähetysten tekstitys on varmistettava.
- Tekstitysvelvoitteen alle tulee ottaa lisää kanavia.
- Tekstitettävien ohjelmien valvontaa tulee kehittää.
- Ylen sisältöjen saatavuus laajakaistaverkoissa koko yleisölle turvattava.
Kuuloliitto kannatti laadunkirjausta lakiin. Tekstityksen tulee olla selkeää ja ymmärrettävää. Kuuloliitto on saanut viime aikoina lisääntyvästi negatiivista palautetta kuulovammaisilta katsojilta kotimaisten ohjelmien tekstityksen laadusta. Pelkällä automaattisella puheentunnistustekniikalla tuotetussa kotimaisten ohjelmien tv-tekstityksessä tekstin kieliopilliset asiat ovat väärin. Kirjaamalla laatuasiat lakiin, varmistetaan kuulovammaisten mahdollisuus seurata kotimaisia TV-ohjelmia laadukkaalla tekstityksellä.
Lakiluonnoksessa ehdotetaan tilausohjelmapalveluissa tekstityksen määräksi 30 prosenttia ohjelmistoista. Tilausohjelmapalvelujen katselumäärät ja –osuudet ovat viime vuosina merkittävästi nousseet. Samalla niiden katseluaika on lisääntynyt. Tilausohjelmapalveluissa olevien kotimaisten ohjelmien tekstittäminen ei ole kehittynyt samansuuntaisesti katsojatottumusten kanssa. Kuuloliitto näkee, että ehdotukseen kirjattu 30 prosentin tavoite on liian alhainen siihen nähden, että tilausohjelmapalvelujen katselumäärät nousevat tulevaisuudessa entisestään. Tämä asettaa kuulovammaiset katsojat epäyhdenvertaiseen asemaan tilausohjelmapalveluiden katsomisen suhteen. He eivät voi tekstityksen puutteen takia katsoa tilauspalveluissa kotimaisia ohjelmia vaan joutuvat tyytymään pelkästään kansainvälisiin ohjelmiin ja sisältöihin.
Kuuloliitto ehdotti, että tilausohjelmapalveluille luodaan vastaava portaittainen korotettu tavoiteprosenttiosuus kotimaisten sisältöjen tekstitykselle. Ehdotimme neljän vuoden siirtymäaikaa (v. 2021-2024) kotimaisten sisältöjen tekstitykselle ja tilausohjelmapalveluissa portaittain kasvavaa tavoiteprosenttia: 30 – 50 – 70 – 90. Tämä tarkoittaisi sitä, että vuonna 2021 tilausohjelmapalveluiden kotimaisista ohjelmista tekstitettäisiin 30 % ja vuonna 2024 ohjelmista tekstitettäisiin 90 %.
Suorien kotimaisten lähetysten tekstityksen merkitys ja tärkeys nousi esille viime keväänä yhteiskunnallisen poikkeustilanteen takia. Tekstityksen merkitys korostui esimerkiksi hallituksen suorissa lähetyksissä koronatilanteeseen liittyen. Poikkeusviestintä perustuu reaaliaikaisuuteen ja tästä syystä suorien lähetysten tekstitystä ei voi enää tässä tilanteessa olla huomioimatta myös yhteiskuntaturvallisuuden nimissä.
Hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia tai tavoitteita suorien lähetysten tekstittämiseen. Kuuloliitto näkee kuitenkin myös suorien lähetysten tekstittämisessä paljon kehitettävää. Suurimpia haasteita tv-yhtiöille on tällä hetkellä suorien tv-lähetysten tekstittäminen. Televisiotoimialalla on ilmeinen tarve kehittää puheentunnistustekniikoita, jotka mahdollistavat kotimaisten tv-ohjelmien tekstityksen tuottamisen joko suorana tai etukäteen editoituna ennen lähetystä.
Kuuloliitto esitti, että suorien lähetysten tekstittämistä on kehitettävä, vaikka niitä ei lakiesityksessä mainitakaan. Suorien lähetysten tekstitykselle tulee myös luoda siirtymäajan kuluessa kasvavat tavoiteprosentit. Kuuloliitto ehdotti 4 vuoden siirtymäaikaa (v. 2021- 2024) ja kotimaisten suorien lähetysten tekstitykselle laadittuja tavoiteprosentteja 20 – 40 – 60 – 80.
Kuuloliitto ehdotti, että tekstittämisvelvoite laajennetaan ehdotuksessa olevien kanavien lisäksi myös muille merkittäville tv-kanaville ja suoratoistopalveluille, kuten MTV:n rinnakkaiskanaville SUB-kanavalle ja AVA-kanavalle sekä Nelosen rinnakkaiskanaville LIV- tai JIM –kanaville. Näin kuulovammaisille katsojille annetaan paremmat valinnanvapausmahdollisuudet seurata tekstitettyjä kotimaisia sisältöjä. Kuuloliitto näkee, ettei tästä tule varsinaisesti lisätyötä.
Merkittävät kotimaiset mediayhtiöt ylläpitävät myös maksullisia tilausohjelmapalveluja. Viime vuosina kotimaisia tv-sarjoja ja –ohjelmia on esitetty muun muassa C-More –palvelussa ja Nelosen Ruutu+ -palvelussa. Kuulovammaiset katsojat ovat myös kuluttajia siinä missä muutkin katsojat. Kuulovammaiset katsojat eivät voi tällä hetkellä seurata maksullisissa tilausohjelmapalveluissa tekstitettyjä kotimaisia ohjelmia. Kuuloliitto ehdotti valiokunnalle arvioitavaksi, kuinka maksulliset tilausohjelmapalvelut saadaan täyttämään saavutettavuusehtoja tiukemmin.
Lisätietoja:
Sami Virtanen
Erityisasiantuntija
sami.virtanen @ kuuloliitto.fi