Tarinaboxi

KUULOKOJE JA MELU

Vuoden aikana vapaaehtoiset kertovat kokemuksiaan kuuloesteettömyydestä, kuunteluympäristöstä ja viestinnästä. Tällä kertaa henkilöt vastasivat aiheesta kuulokoje ja melu.

Mauri Pakkanen, maanviljelijä, Urjala

1. Miten koet kuulokojeen käytön eri melutilanteissa?

– Konserteissa tulee käytä luvattoman vähän, että  kokemus  kuulokojeen kanssa niissä on  minimaalista.
– Kirkoissa, missä on toimiva  induktiosilmukka, pärjään  ( kuulen ) ihan hyvin. Jos on kirkko jossa silmukka puuttuu tai  ei toimi, niin voisi  melkein sanoa  … ”olinhan siellä minäkin”
– Ulkona yleisötilaisuudessa, esimerkiksi kesäteatterissa, jossa on kolme seinää ja  katettu katsomo, ääni pakkautuu ”pussiin” eikä hajaannu vapaasti, siellä  voin kuulla.
– Jos ajan autoa ja on pimeää, olen kirjaimellisesti kuuro, kun ei  voi katsoa ”kartanlukijaa” . Yksin ajaen pidän AINA kojeesta virran poikki. On turhaa  kuunnella renkaiden ääntä.

2. Äänien sinfoniaa. Kun ympärillä on melua, moni ottaa kojeen korvastaan. Koje voi jäädä käyttämättä. Mitä tälle voisi tehdä?

– Meluisassa ympäristössä on ääni säädettävä mahdollisimman pienelle, ettei  ”korva halkea” . Virran katkaisu riittää usein ja koje saa olla korvassa. Jos  tiellä huomaan, että hälytysajoneuvo tulee, sireenit soiden, katkaisen virran, sillä  ”pii-poo” ääni ei sovi korvalleni.

3. Millaisen musiikin koet meluksi?

– Musiikki  melua ? Jaa-a … kun katselee TV:stä pätkiä isoista konserteista, tulee helposti  tunne, että  valosaaste onkin suurempi  haitta kun musiikki. Esiintymislavalla on 100-150 kpl  seitsemän kertaa sekunnissa vilkkuvia  led-valoja, mikä vaikutus  niillä on pitkän päälle ihmiskehoon, kuuloon ja hermostoon???

4. Miten itse olet laajentanut äänimaailmaasi?

– En minä  ole laajentanut äänimailmaa, eikä sitä tavi laajentaa. Usein menen metsään, kuuntelemaan… hiljaisuutta! Suosittelen sitä kaikille, jotka  pääsevät  liikkumaan,  varsinkin keväällä / kesällä. Tiedän, että käki kukkuu – en kuule sitä, mutta keväällä  kuulen kurjen äänen, mahtavaa !

Marja Pantzare, päivätoiminnan ohjaaja, Ylitornio

1. Miten koet kuulokojeen käytön eri melutilanteissa?

– Yleensä välttelen konserteissa käyntiä, jos on odotettavissa kovaa meteliä. Kirkoissa tukeudun herkästi induktiosilmukan käyttöön. Yleisötilaisuuksissa joissa silmukka on saatan käyttää tai kuuntelen mikrofonin kautta. Ulkoilmatilaisuuksissa olen ihan kuulolaitteen varassa ämyrin läheisyydessä. Enimmäkseen kuuntelen vain kuulolaitteen avulla äänenvoimakkuutta säädellen. Valitettavasti sulkeudun T-induktiokelan kautta kuunnellessani omaan maailmaani enkä kuule, jos kaveri jotain sanoo.

2. Äänien sinfoniaa. Kun ympärillä on melua, moni ottaa kojeen korvastaan. Koje voi jäädä käyttämättä. Mitä tälle voisi tehdä?

Kovan harjoittelun kautta olen opetellut sietämään ja suodattamaan ääniä. Alkuunsa kun sain digitaalisen kuulolaitteen ärsytti jopa jääkaapin käyntiin hurahtaminen. Nykyisin siedän sen. Ihan itsepäisesti vain yritän pitää erilaisissa äänimaailmoissa laitetta ja totutella ääniin. Tyynyinduktiosilmukan käyttö auttaa selkiinnyttämään tv:stä tulevaa ääntä. Se oli avioliiton pelastus, kun miesvainajani katsoi toisesta tv:stä Ruotsin ohjelmia ja sain itse pistää tv:n äänettömälle katsoessani Suomen kanavia.

3. Millaisen musiikin koet meluksi?

No, rokkimusiikista en piittaa, kun en yleensä saa sanoista selvää. Sinfoniamusiikistakaan en piittaa, kun en välttämättä erota soittimia toisistaan. Muuten kuuntelen mielelläni kotimaista popmusiikkia ja varsinkin jos niissä on jokin tarina. Jankkaamisesta en pidä = toistetaan koko ajan samaa. Ääninappulaa säätelemällä useimmiten selviän melusaasteestakin varsinkin autossa musiikkia kuunnellessa tai vaihdan kanavaa tai mieleisen cd:n tilalle.

4. Miten itse olet laajentanut äänimaailmaasi?

Meluahan maailmaan mahtuu. Lepuutan korviani välillä omassa rauhassa mahdollisemman hiljaisissa olosuhteissa. Nytkin kuulen vain näppäimistön naputuksen ja iänikuisen tinnituksen ulinan. Pienoinen äänimaailma sen peittää. Käytän kuulolaitetta päivittäin hereillä olon aikana erilaisissa ääniympäristöissä. Jos keskityn johonkin tarkkaan vaatii se kanssaihmisiltä kekseliäisyyttä herättää huomioni.
Näillä eväillä jatkan elämääni melussa tai ilman. Pakkohan ei ole tukkia itseensä sellaisiin paikkoihin missä epäilee meteliä olevan. 

EA

 

Tutustu myös Kuulolla työssä -sivustoon!

Lue tästä aiempia tarinoita!

©EA