Suomeen on luotava kuuloterveyttä ja kuulonkuntoutusta vahvistava toimintaohjelma
Julkaisemme eduskuntavaalitavoitteitamme avaavan blogisarjan. Tämä on blogisarjan toinen osa ja se käsittelee tavoitetta Suomeen on luotava kuuloterveyttä ja kuulonkuntoutuksen edellytyksiä vahvistava toimintaohjelma. Blogin ovat kirjoittaneet Kuuloliiton Kuule ja muista -hankkeen asiantuntijat Tiina Ahonen ja Maarit Honkasola. Tänä vuonna päättyvän hankkeen tavoitteena on tuoda esille hoitamattoman heikentyneen kuulon vaikutuksia aivoterveyteen ja kognitioon sekä lisätä yleistä tietoisuutta aiheesta.
Väestön vanhetessa ja työurien pidentyessä ikäkuulo muodostaa tulevaisuudessa entistä suuremman kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen. Heikentynyt kuulo on jo nyt yli 70-vuotiailla yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista. Hoitamattomana sen on todettu kasvattavan kognitiivisten, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien riskiä sekä hankaloittavan omatoimista arjesta selviytymistä. Hoitamaton kuulonaleneman on yksi muistisairauksien riskitekijöistä.
Kuulonkuntoutuksen on kuitenkin osoitettu vähentävän kognitiivisen heikkenemisen riskiä kuulokyvyn ja kommunikointitaitojen harjaannuttamisen myötä. Erityisesti keski-iässä aloitetun kuulonkuntoutuksen on todettu tukevan muistia ja tiedonkäsittelyä myöhemmällä iällä, mutta kuuloterveydestä huolehtiminen on elämänmittainen tehtävä. Kuulosta ja tarvittaessa sen kuntouttamisesta huolehtiminen tukee ihmisen varhaiskehitystä sekä opiskelu-, työ- ja toimintakykyä. On tärkeää, että kuulosta huolehtiminen ja kuulonkuntouttaminen nostetaan valtakunnallisesti osaksi kaikenikäisten parissa tehtävää ennaltaehkäisevää työtä.
Vaikka nämä edellä mainitut asiat tiedostetaan, Suomessa ei edelleenkään ole olemassa yhtenäisiä ikääntyvien kuulonseulonnan tai seurannan käytänteitä. Nyt viimeistään olisi aika vahvistaa perusterveydenhuollon kuulopalveluita, jotka tukisivat erityisesti ikääntyvien henkilöiden kuulo-ongelmien varhaisempaa tunnistamista ja sujuvoittaisivat samalla kuntoutuspolkua.
Eri puolilla Suomea on jo kehitetty erilaisia alueellisia toimintamalleja kuulonkuntoutuspolun sujuvoittamiseksi. Esimerkiksi Savonlinnan alueella asiakkaan vastaanottokäyntejä saatiin vähennettyä aikaisemmasta 5-6 käynnistä kolmeen vastaanottokäyntiin uudella toimintamallilla. Toimintamallissa asiakas pääsee puhelinpalvelun kautta audionomin vastaanotolle jo perusterveydenhuollossa, jolloin erikoissairaanhoidon kuormitus on keventynyt.
Edellä esitetty toimintamalli on hyvä ja jo vakiintunut esimerkki kustannustehokkaasta ja toimivasta kuulonkuntoutusmallista. Se on vaatinut tehokasta moniammatillista yhteistyötä sekä audionomien osaamisen parempaa hyödyntämistä perusterveydenhuollossa. Tähän on pyrittävä kaikkialla Suomessa. Sitä varten tarvitaan valtakunnallinen toimintaohjelma, joka ohjaa sote-keskusten palveluiden kehittämistä kuuloterveyttä ja kuulonkuntoutusta vahvistavaan suuntaan.