Blogit

Ruusuja Satakunnan keskussairaalalle!

Sisäkorvaistute.

En ollut vielä kovinkaan kauaa ollut CI-tukiverkosto-projektin matkassa, kun ensimmäisen kerran kuulin jonkun kehuvan Satakunnan sairaanhoitopiirissä sisäkorvaistutetta käyttäville järjestettäviä tapaamisia. Tai ryhmävastaanottoja, kuten tapahtumien virallisempi nimitys kai kuuluu. Kehuja livahti vaivihkaa keskustelujen lomaan, kun sisäkorvaistutetta käyttävät juttelivat vertaistuesta ja sen merkityksestä.

”Meillä Porissa on niin hyvä kun…”

Tai:

”Se Satakunnan kuntsari järjestää niitä tapaamisia, joissa…”

Projektimme edetessä on käynyt selväksi, että ”Porin-malli” ansaitsee tulla esitellyksi laajemminkin. Se toimii näin:

Sairaanhoitopiirin alueella asuvat sisäkorvaistutetta käyttävät henkilöt sekä istutetta harkitsevat kutsutaan puolivuosittain ryhmävastaanotolle Satakunnan keskussairaalaan. Vastaanoton järjestänyt henkilö, Satakunnan keskussairaalan tapauksessa kuntoutusohjaaja, alustaa tapaamisen aiheen, jonka jälkeen osallistujat keskustelevat omista kokemuksistaan. Jotta alustus ja sen jälkeen käytävä keskustelu on saavutettavaa, on tapaamisissa induktiosilmukka sekä kirjoitustulkkaus.

– Meillä on järjestetty tapaamisia vuodesta 2009 asti. Ensivuonna on siis juhlavuosi! kertoo pitkään Satakunnan keskussairaalassa kuntoutusohjaajana työskennellyt Tiina Kari-Saarinen.

– Olemme kokeneet sisäkorvaistutetta käyttäville järjestetyt tapaamiset monin tavoin hyödyllisiksi: Sisäkorvaistutetta käyttäviä on yhä niin vähän, että vertaisseuraa ei välttämättä löydy ellei sitä erikseen lähde etsimään. Keskussairaalassa järjestettyjen tapaamisten kautta ihmiset pääsevät tutustumaan ja vaihtamaan kokemuksia toisten lähialueilla asuvien kanssa.

– Myös sairaalan näkökulmasta on todella hyödyllistä päästä jututtamaan istutetta jo käyttäviä. Sisäkorvaistutekuntoutuksen päävastuu on yliopistosairaaloissa, mutta näiden tapaamisten kautta myös meillä keskussairaalassa säilyy kontakti tähän potilasryhmään. Saamme konkreettisesti nähdä, miten istutekuntoutus vaikuttaa istutearvioon lähettämämme potilaan elämään. Se lisää ymmärrystä ja tukee potilastyöskentelyä tilanteissa, joissa potilaan kuulo on alentunut niin paljon, että istutetta aletaan harkita. On myös hienoa, että voimme tarjota istutetta harkitseville mahdollisuuden kysellä konkareilta kokemuksia sisäkorvaistutteen kanssa elämisestä. Se on tärkeää esimerkiksi tilanteessa, jossa ajatus istutekuntoutuksesta vaatii potilaalta kypsyttelyä vaikka kuulonalenema vaikuttaisi jo esimerkiksi työssäjaksamiseen.

Mitä tapaamisten järjestäminen sitten vaatii sairaalalta? Onko se kovin työlästä – tai kallista?

– Tapaamiset pitää toki suunnitella etukäteen ja myös tilavarauksiin, kutsujen tekemiseen ja ilmoittautumisten vastaanottoon kuluu jonkin verran aikaa. Olemme järjestäneet tapaamiset virka-ajan jälkeen, jotta mahdollisimman moni pääsee tulemaan. Se edellyttää vähäsen joustoa työaikaan. Koska kyseessä on kirjattava potilaskäynti, lähtee meiltä kuntalasku samoin kuin muistakin poliklinikkakäynneistä. Se kuittaa työstä, kahvitarjoilusta ja kutsujen postituksesta koituvat kustannukset. Osallistujille kuntoutusohjauskäynnit ovat maksuttomia, joten siitäkään ei tule kynnystä osallistumiselle.

Entäpä tapaamisten tulevaisuus? Pikkulinnut kun kertoivat, että alusta alkaen tapaamisia järjestänyt kuntoutusohjaaja Kari-Saarinen on siirtymässä pysyvästi uusien haasteiden pariin. Kysytäänpä asiaa Satakunnan keskussairaalassa työskentelevältä kuntoutusohjaaja Minna Kangasniemeltä:

– Tapaamiset kyllä jatkuvat. Eihän niitä lopettaakaan voi, kun ne on koettu niin tärkeiksi! Meillä oli viimeisin tapaaminen täällä Porissa nyt juuri toukokuun lopussa. Puhuimme tulkkipalveluihin ja vammaiskorttiin liittyvistä ajankohtaisista asioista sekä muun muassa kuulon vaikutuksesta itsetuntoon ja sosiaaliseen elämään. Ja katsoimme yhdessä muutaman Kuuloliiton projektissa tehdyn videon. Seuraava tapaaminen on marraskuun paikkeilla. Loppusyksystä lähtee siis taas kutsu kaikille alueellamme asuville sisäkorvaistutetta käyttäville ja istutetta harkitseville, kertoo kuntoutusohjaaja Kangasniemi.

Hyvältä kuulostaa! CI-tukiverkosto-projekti myöntää Satakunnan keskussairaalalle papukaijanmerkin erinomaisen hienosti vertaistukea sisäkorvaistutekuntoutuksen osana hyödyntävästä toiminnasta.

P.S. Mikäli omassa sairaalassasi on myös ollut – tai on suunnitteilla – vastaavaa toimintaa, niin huikatkaa ihmeessä tähän suuntaan. Kuulemme mielellämme hyviksi havaituista käytänteistä. Minnan mainitsema Sisäkorvaistutekokemuksia-videosarja löytyy Kuuloliiton Youtube-kanavalta (https://www.youtube.com/watch?v=qYP14aDQmlg). Videoita voi käyttää ryhmissä keskustelun herättäjänä tai vinkata henkilöille, jotka haluaisivat kuulla istutetta käyttävien kokemuksista.

Kannattaa myös pitää mielessä, että Kuuloliiton kouluttamiin tukihenkilöihin voi ottaa yhteyttä, jos kaipaa juttuseuraa sisäkorvaistutetta jo pidempään käyttäneistä. Tukihenkilöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuiltamme Vertaistuki ja vertaistoiminta -osiosta (https://www.kuuloliitto.fi/toiminta/vertaistuki-ja-vertaistoiminta/).

Ilona Maula-Tervo
Projektikoordinaattori
CI-tukiverkosto-projekti
ilona.maula-tervo@kuuloliitto.fi