Poikkeusviestintä kuuluu kaikille – vai kuuluuko?
Sami Virtanen
Olen seurannut yli viidentoista vuoden ajan suomalaisten mediayhtiöiden tekstityspalvelujen toteutumista kotimaisissa tv-ohjelmissa. Olen seurannut, kuinka kuulovammaisten tiedonsaannin yhdenvertaisuus toteutuu mediapalveluissa. Viime vuosina tekstitys on painottunut etukäteen tallennettuihin ohjelmiin. Tekstitystä ovat tarjonneet lain ohjaamina Yle, MTV3 ja Nelonen vuodesta 2011. Tämän aikana on myös vahvistunut tilauspalveluohjelmien tekstitettävien sisältöjen tarjonta.
Mutta kevättalvi 2020 on siirtänyt huomion suorien lähetysten tekstittämisen mahdollisuuksiin. Kuulovammaiset tv-katsojat ovat viime aikoina valppaina seuranneet suorana hallituksen infotilaisuuksia ja Ylen erikoislähetyksiä. Syy on selvä: näissä ohjelmissa on ollut suoratekstitys mukana
POIKKEUSVIESTINTÄ ON MYÖS SAAVUTETTAVUUTTA
Olemme eläneet viimeiset viikot poikkeuksellista aikaa. Viime aikoina poikkeusviestinnän rooli on korostunut koronavirustapauksen takia.
Poikkeuksellisessa tilanteessa viranomaiset ovat viestineet kansalaisille koronaviruksesta ajantasaisesti mahdollisimman selkeästi ja tarkkaan. Poikkeustilanteissa korostuu merkittävästi viestinnän rooli ja myös se, miten viestitään. Hallitus on järjestänyt päivittäin tiedotustilaisuuksia ja sen yhteydessä Yle on järjestänyt erikoislähetyksiä asiatuntijahaastatteluineen.
Yle-laissa määritellään Ylen julkisen palvelun tehtävät, johon kuuluu muun muassa varautuminen televisio- ja radiotoiminnan hoitaminen poikkeusoloissa, kun kanava tekstittää suorana merkittävät poikkeustilanteeseen liittyvät tiedotustilaisuudet ja erikoislähetykset. Koronavirus on luonut poikkeustilanteen. Viranomaisille ja Ylelle on tullut uusi tilanne varmistaa ajantasaisen tiedon jakaminen. Ylen julkisen palvelun lain määrittämät tehtävät tulee näin täytettyä, kun se tekstittää suorana merkittävät poikkeustilanteeseen liittyvät tiedotustilaisuudet ja erikoislähetykset.
Maailmalla tämä varautuminen on jo arkipäivää. Muun muassa Iso-Britanniassa BBC:llä tekstittäjät ovat varautuneet päivystämään 24/7, koska uutistoiminnan luonteeseen kuuluvat myös yllättävät yhteiskunnalliset käänteet.
Poikkeusviestinnässä korostuu entisestään se, miten monikanavaisesti turvataan perusviestin välittäminen. Tekstitys on selkeä esimerkki siitä, kuinka vaihtoehtoisesti voidaan alun perin puhutun viestin ymmärrettävyyttä vahvistaa. Suorissa tv-lähetyksissä korostuu entisestään tiedon ajantasaisuus
KEHITETTÄVÄÄ SEURAAVAKSI
Oma havaintoni on se, että Ylen suoratekstityksessä on tapahtunut viime viikkoina iso kehitys. Kun kehitys tehnyt pitkän loikan, niin se tarjoaa uusia mahdollisuuksia tekstittää myös muitakin merkittäviä suoria lähetyksiä. Tästä hyvänä esimerkkinä Yle on aloittanut maaliskuusta Eduskunnan kyselytuntien suoratekstitykset. Viestinnän saavutettavuudessa mediakentällä on edelleen kehitettävää.
- Suoratekstityksessä tekstitys jää välillä ruudussa näkyvän tekstielementin päälle. Tätä tulisi välttää.
- Erikoislähetyksissä on syytä väliajoin 10-15 minuutin välein muistuttaa ruudussa tekstityksen logolla se, että ohjelma on tekstitetty.
- Yle Areenasta ei voi seurata suoratekstityksenä ohjelmia. Ehkä tämä onnistuu tulevaisuudessa.
- Televisio on tällä hetkellä paras väylä seurata suoratekstityksellä koronaan liittyviä hallituksen infoja ja erikoislähetyksiä.
- Tarvitaan lisää resursseja, osaamista ja kokemusta suoratekstittämisen kehittämiseen. Tämä ei ole pelkästään Ylen vastuulla oleva asia.
- Tällä hetkellä MTV3 ei tekstitä suoria lähetyksiä. Suoria lähetyksiä tekstitettyinä lähettää vain Yle. Tulevaisuudessa näkisin suotavana sen, että MTV3 toteuttaisi kokeiluluonteisesti suoratekstitystä.
- Yksi osa saavutettavuutta on tekstityksen käyttöönotosta tiedottaminen. Saan väliajoin edelleen kyselyjä miten saadaan kotimaisiin tv-ohjelmiin tekstitykset päälle. Suosittelen lukemaan Ylen antamat ohjeistukset miten saatte tekstitykset päälle.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/12/04/tekstitys
https://yle.fi/aihe/yleisradio/saavutettavuus
LOPUKSI
Kun pääministeri Sanna Marin on puhunut hallituksen infossa, on hänen puheensa välitetty suorana tekstitettynä. Sekin on jo arvo ja valinta, kun pääministeri Sanna Marinin puhetta on mahdollista seurata tekstitettynä. Tämä kertoo myös palvelun arvosta merkittävänä tapana välittää yhdenvertaisesti pääministerin puheen sisältö.
Suoratekstitykselle on tullut poikkeuksellisessa tilanteessa tarvetta kehittää lisää. Suomalaisten merkittävien mediayhtiöiden on varauduttava jatkossa enemmän suoratekstityksiin, tämä ei kosketa enää pelkästään Yleä. Poikkeustilanteiden ja poikkeustilanteeseen liittyvän uutisoinnin todennäköisyys on nyt suurempi.
Suoratekstitys on nähtävä jatkossa säännöllisenä osana saavutettavan viestinnän palvelutarjontaa, koska poikkeustilanteet ovat mahdollisia myös Suomessakin.
Sami Virtanen