Pohjoismainen aikuisten CI-käyttäjien verkosto: Vain yhdellä kymmenestä on pääsy elämän muuttavaan kuntoutukseen
Kuuloalan järjestöt peräänkuuluttavat helpompaa 
sisäkorvaistutekuntoutukseen pääsyä Pohjoismaissa
- 1980-luvulta lähtien vaikeita ja erittäin vaikeita kuulonalenemia on ollut mahdollista kuntouttaa sisäkorvaistutteilla. Vielä on kuitenkin olemassa sisäkorvaistutekuntoutukseen liittyvää alihoitoa, joka vaikuttaa monien ihmisten arkeen.
- Tarve kuntoutuskäytäntöjen muutokselle on kerännyt Pohjoismaiset kuuloalan järjestöt yhteen. Järjestöt ovat tehneet yhteisen kannanoton kansainvälisen kuulopäivän yhteydessä sisäkorvaistutekuntoutuksesta ja kuntoutukseen liittyvistä elämänkestoisista palveluista Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden 27 miljoonasta asukkaasta osa kuuluu ryhmään, jolla on viisinkertainen riski saada dementia, kuten myös kohonnut riski kaatumisille, masennukselle ja sosiaaliselle eristäytymiselle. Hoitamaton vaikea tai erittäin vaikea kuulonalenema menee vakavuusluokassaan lähelle vaikeaa sydänsairautta. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että tälle ryhmälle on tarjolla elämänmittainen kuntoutusmahdollisuus. Huono uutinen on toisaalta se, että vain 12-18 prosenttia kuntoutuksesta hyötyvistä on saanut kuntoutusta. Alikuntoutukselle on monta eri syytä, joista keskeisimmät ovat tiedon puute istutekuntoutuksesta sekä riittävien resurssien puute istutekuntoutuksessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sisäkorvaistutekuntoutus on kustannustehokasta kuntoutusta.
– Sisäkorvaistutekuntoutus on yhtä kustannustehokasta kuin polven tekonivelleikkaukset. Jos tarvitset polveen tekonivelen, sinun tarvitsee vain päästä hoitojonoon. Jos taas tarvitset sisäkorvaistutteen, osallistut lottoon, jossa todennäköisyydet ovat sinua vastaan, sanoo Robert Mandara EURO-CIU:n (Eurooppalainen sisäkorvaistutekäyttäjien järjestö) ensimmäinen varapuheenjohtaja.
Potilasjärjestöt kaikissa Pohjoismaissa haluavat muutosta sisäkorvaistutekuntoutukseen ja ovat sen tähden yhdistäneet voimansa yhteiseen kannanottoon. Kannanotto keskittyy yli 18-vuotiaisiin aikuisiin, joilla on vaikea tai erittäin vaikea kuulonalenema (yli 65 dB)
- Kaikilla aikuisilla, joilla on vaikea tai erittäin vaikea kuulonalenema, tulisi olla mahdollisuus päästä sisäkorvaistutekuntoutusarvioon.
- Ammattilaisilla, jotka tapaavat kohderyhmää, tulee olla ajantasainen tieto ja ohjeistukset, milloin ja miten potilaita ohjataan sisäkorvaistutekuntoutusarvioon.
- Sisäkorvaistutekuntoutuskanditaateille tulee tarjota viiveetön pääsy sisäkorvaistutekuntoutusarvioon ja -leikkaukseen.
- Sisäkorvaistutekuntoutuksen indikaatioihin ja ohjeistuksiin tulee liittää niitä vastaavat resurssit ja rahoitus.
- Vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisten aikuisten tulisi saada mahdollisuus optimaaliseen kuulonkuntoutukseen, sisältäen molemminpuoliset implantit.
- Sisäkorvaistutekuntoutus on elämänmittaista kuntoutusta:
- Vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisille henkilöille jokainen teknologinen parannus on merkittävä. Sen tähden istutteiden puheprosessorien päivitys säännöllisesti on välttämätöntä (vähintään viiden vuoden välein).
- Myös sisäkorvaistutekuntoutukseen liittyvät lisälaitteet ja -välineet tulee kuulua maksuttomaan lääkinnälliseen kuntoutukseen. Lisälaitteita ovat mm. istutteiden akut ja paristot, vesisuojat, mikrofonisuojat, lisälaitejohdot.
- Järjestöt näkevät, että tavoitteena tulee olla, että Pohjoismaissa otetaan käyttöön aikuisten kuuloseulonnat 50 ikävuodesta eteenpäin niin kuin WHO aikuisten osalta suosittaa. (WHO, Hearing Screening handbook, 2021).
Hyväksymällä tämän kannanoton ja sitoutumalla siihen, Pohjoismaat näyttävät esimerkkiä muulle maailmalle päättämällä tarjota aikuisille kattavaa, kokonaisvaltaista ja yhdenvertaista istutekuntoutusta. Sisäkorvaistutekuntoutus on elämän muuttava panostus kuulemiseen, joka tarjoaa vaikeasti ja erittäin vaikeasti kuulovammaisille mahdollisuuden olla osa kuulevien maailmaa., jatkaa Robert Mandara.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, 050-3038481