Parannetaan kuulonkuntoutuksen saatavuutta
Tekstin on kirjoittanut asiantuntija Anniina Horto-Lönnqvist. Kuva: Joel Virtanen.
Hyvää ensimmäistä valtakunnallista Kuuloviikkoa! Viikon teema on tänä vuonna kuulokojejonojen purkaminen. Se on myös Kuuloliiton keskeinen tavoite tulevalla aluevaltuustokaudella. Avaamme viikon aikana aluevaalitavoitteitamme blogisarjalla, jonka tämä kirjoitus aloittaa.
Kuulonkuntoutuksen jonot ovat venähtäneet useilla hyvinvointialueilla kohtuuttoman pitkiksi: moni joutuu odottamaan kuulokojetta jopa puolitoista vuotta. Pitkistä jonoista kärsivät niin ensikojeen saajat, kuin päivitettyjä kojeita tarvitsevat. Erityisesti ikääntyneet kuulovammaiset ovat alikuntoutettuja, mutta tällä hetkellä myös työikäiset joutuvat jonottamaan kuulolaitteita liian pitkään. Heidän kohdallaan se tarkoittaa poissaoloja töistä, pahimmillaan jopa työkyvyttömyyttä. Erityisesti keski-iässä aloitettu kuulonkuntoutus on oleellista myös muistisairauksien ennaltaehkäisemisessä.
Jonot juontavat juurensa hyvinvointialueiden niukentuneisiin resursseihin. Ymmärrämme, että hyvinvointialueet ovat tällä hetkellä puun ja kuoren välissä. Priorisoinneista päätettäessä on kuitenkin tärkeää ymmärtää kuulonkuntoutuksen merkitys. Olemme Kuuloliitossa törmänneet siihen, että asiaa tuntemattomat ihmiset eivät aina ota kuulonalenemaa kovin vakavasti. Sen merkitystä ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille saatetaan jopa vähätellä: haittaako se nyt niin paljon, että kuulolaitetta joutuu odottamaan vuoden tai kaksi?
Pohdi hetki, mihin kaikkeen olet tarvinnut kuuloaistiasi esimerkiksi viimeisen viikon ajan. Sitten kuvittele, että sinun olisi ollut vaikeaa kuulla noissa tilanteissa. Kuinka moni tehtävä olisi jäänyt suorittamatta tai hankaloitunut merkittävästi? Olisitko jaksanut tavata ihmisiä, jos et olisi pystynyt keskustelemaan heidän kanssaan? Kuinka monta kertaa olisit kehdannut pyytää heitä toistamaan sanomisensa? Miten olisit toiminut kokouksissa, elokuvateatterissa, kaupassa, lääkärissä tai vaikka bussissa, jossa seuraavasta pysäkistä tiedottava näyttö sattuu olemaan rikki? Miten jaksaisit tätä vuoden tai kaksi?
Töiden uudelleenjärjestelyllä voidaan säästää sekä aikaa, että rahaa
Onneksi kuulonkuntoutuksen jonoja voidaan purkaa muutenkin kuin rahalla. Itse asiassa lyhentämällä jonoja voidaan saada samalla aikaan myös suoria säästöjä.
Kuulonkuntoutuksessa tehdään edelleen päällekkäisiä tutkimuksia, jotka turhaan pidentävät hoitoketjua. Kuuloliitto esittää, että kaikilla hyvinvointialueilla otetaan käyttöön malli, jossa asiakkaan tutkii ja lähetteen tekee lääkärin sijaan sote-keskuksessa työskentelevä audionomi tai sairaanhoitaja. Hoitajalähetettä on jo kokeiltu mm. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, missä se on onnistunut lyhentämään jonotusaikaa jopa 2–3 kuukaudella.
Hoitajalähete ei yksin ratkaise kuulonkuntoutuksen tilannetta. Kuuloliitto oli mukana luomassa valtakunnallista lääkinnällisen kuntoutuksen opasta (2022), jossa esitetään useita keinoja kuulonkuntoutuksen kehittämiseksi. Oppaassa on huomioitu hienosti myös kuuloyhdistysten tarjoaman vertaistuen ja Kuulolähipalvelun merkitys.
Yksi olennainen asia tulevaisuudessa on hoitotakuulainsäädännön päivittäminen. Se ei nykyisellään kannusta tarkoituksenmukaisiin hoitoprosesseihin ja hoitopolkujen kehittämiseen, kun vain hoitoon pääsyn ensimmäistä kertaa mitataan. Elämänmittaisissa sairauksissa ja vammoissa hoitotakuun tulisi ohjata, mitata ja seurata hoitoon pääsyä kaikissa eri kuntoutuksen vaiheissa.