Yhdistys vaikuttajana
Vaikuttaminen on ratkaisujen rakentamista. Se on yhteistyötä, verkostoitumista, lobbaamista ja osallisuutta asioiden suunnittelussa, valmistelussa ja päätöksenteossa.
Vaikuttaminen on yhteisten tavoitteiden ja ratkaisujen löytämistä. Se on toimintaa oman tavoitteen edistämiseksi yhteistyössä toisen osapuolen kanssa. Vaikuttamisessa keskiössä on monen keskeinen kommunikaatio ja vuorovaikutus – erilaisten näkemysten kuuleminen, ymmärtäminen ja yhteensovittaminen. Kuuloyhdistyksessä vaikuttaminen on yksinkertaisimmillaan palautteen antamista palvelujen ja tilojen toimivuudesta arkipäivän tilanteissa:
- Annetaan kiitokset toimivista ratkaisuista
- Tehdään korjaus- tai parannusehdotuksia
- Etsitään toimivia ratkaisuja: kerrotaan hyviä esimerkkejä ja kuvataan toivottu tilanne
Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot -pykälien mukaan yhdistystoiminnassa keskeistä on edunvalvonta ja vaikuttaminen. Toteuttaessaan tarkoitustaan yhdistys vaikuttaa
- Ympäristön ja palvelujen esteettömyyteen/saavutettavuuteen
- Palvelujen ja apuvälineiden saatavuuteen ja laatuun
- Kommunikaation ja viestinnän saavutettavuuteen
- Kuulonsuojeluun
- Yhdistyksen toimintaedellytyksiin
- Yleisellä tasolla ihmisoikeuksien toteutumiseen
Yllä olevat ovat vaikuttamisen yleistavoitteita. Jotta vaikuttaminen olisi vaikuttavaa, ja jotta vaikuttamisessa päästäisiin käytännön tekoihin, on vaikuttamisen kohde, tavoitteet ja keinot tarkennettava.
Vaikuttaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista
Asiat eivät tapahdu tai muutu hetkessä. Niinpä vaikuttaminen vaatiikin pitkäjännitteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja konkreettisten tavoitteiden asettamista. Yhdistyksen toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että vaikuttamistoimintaa kannattaa suunnitella pitkälle ajanjaksolle, aiheesta ja tavoitteesta riippuen 1-6-vuotiskaudelle.
Vaikuttamistoimintaa suunniteltaessa kannattaa vastata alla oleviin kysymyksiin:
Mitkä ovat kuulovammaisen kannalta keskeisimmät puutteet, tarpeet tai ongelmat paikkakunnallamme? Vastaukset listataan, asetetaan tärkeysjärjestykseen ja valitaan ne asiat, joihin halutaan vaikuttaa esim. seuraavan kolmen vuoden aikana. Usein yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen on tehokkaampaa kuin voimavarojen ripotteleminen moneen kohteeseen. Listaa tarpeet ja puutteet
Miten asia on järjestetty, kun se on hyvin tai Miten asia toimii, kun se toimii hyvin? Eli kuvataan hyvä, toivottu tilanne kuulovammaisen kannalta. Tässä vaiheessa mietitään myös perustelut, miksi asia olisi hyvä järjestää esittämälläni tavalla? Keitä kaikkia asia hyödyttää, kun se järjestetään esittämälläni tavalla? Perustelut
Perustelujen tueksi selvitetään asiaan liittyvät faktat: miten asia on nyt järjestetty, kenen toimesta se on järjestetty, miten asia on rahoitettu, keitä kaikkia asia koskee, kuka/mikä asiasta päättää, kuka/mikä asiaa valmistelee … Entä sanooko lainsäädäntömme jotakin asiasta? Mitä vammaispoliittinen ohjelma, Vampo, asiasta sanoo? Entä onko kunnan omassa vammaispoliittisessa ohjelmassa, kuntastrategiassa tms. asiaan liittyviä linjauksia?
Mitä tekemällä toivottuun tilanteeseen päästään? Taustaselvitysten, toivotun tilanteen hahmottamisen ja perustelujen hiomisen jälkeen on aika tehdä vaikuttamissuunnitelma ja määrittää konkreettiset osatavoitteet/teot, jotta toivottu tilanne saavutettaisiin. Vaikuttamissuunnitelma
Keillä kaikilla on samansuuntaisia tavoitteita? Keiden kanssa verkostoitua
Vaikuttamisen keinot
Vaikuttamisen keinot mietitään asia- ja tavoitekohtaisesti. Yleisellä tasolla niitä ovat:
- Yhteistyö, verkostoituminen, osallisuus
- Lobbaaminen
- Julkisuus: perinteinen media, sosiaalinen media, tiedotteet, mielipidekirjoitukset
- Tapahtumat, tempaukset, kampanjat, mielenilmaukset
- Esitykset, aloitteet, kannanotot, lausunnot. Otakantaa.fi -sivustolla voit kommentoida mm. kuntakohtaisia ja alueellisia hankkeita, lainsäädännön valmistelua, tehdä kuntalais- tai kansalaisaloitteen.
- Osallistuminen yhteistyö- ja suunnitteluryhmiin sekä kunnan järjestämiin kuulemistilaisuuksiin
- Kyselyihin vastaaminen
- Muutoksenhaku
- Äänestäminen
- Puoluetoimintaan osallistuminen ja sitä kautta luottamushenkilöksi ryhtyminen
Esteettömyyden kartoituslomakkeet löytyvät täältä
Lisätietoa vaikuttamisesta
Opi vaikuttamista!-osallistu.fi
Anne Ilvonen: Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas