Päiväkodeissa ja kouluissa melusta kärsivät lähes kaikki – erityisesti melu häiritsee, kun henkilöllä on kuulonalenema
Kasvatus- ja opetusalalla melu on merkittävä kuormittava tekijä sekä lapsille että koko henkilöstölle. Erityisesti hälyisyys vaikeuttaa toimintaa, kun henkilöllä on kuulonalenema.
Kuulolla työssä –kampanja järjesti Helsingissä Päiväkoti Kylätiellä 30.10. ja Latokartanon peruskoulussa 31.10. kuuloautotempaukset. Tempauksissa testattiin henkilöstön kuulo ja pidettiin tietoiskuja kuulonaleneman tunnistamisesta sekä melun vaikutuksista, sen vähentämisestä ja kuulonsuojauksesta. Kylätien Päiväkodissa tehtiin myös äänitasomittauksia.
Kasvatus- ja opetusalalla lähes kaikki kokevat melun häiritseväksi joskus, ja lähes kaksi kolmasosaa kokee häiritsevää melua päivittäin. Päiväkodeissa ja kouluissa keskimääräinen kahdeksan tunnin äänialtistustaso on tyypillisesti 70 ja 80 desibelin välillä, mutta hetkittäin äänitasot voivat nousta jopa yli 90 desibelin.
Kylätien päiväkodissa mitattiin äänitasot 30 minuutin ajalta sekä ruokailutilanteessa että esikouluryhmässä. Virallisen mittauksen tekeminen vaatisi huomattavasti pidemmän tarkkailujakson – tulosten perusteella ei voi päätellä, mikä on kahdeksan tunnin äänialtistustaso, mutta se kertoo tiettyjen tilanteiden äänitasosta. Lounaalla äänitason keskiarvo oli 68,5 desibeliä, ylimmillään se nousi 86,6 desibeliin. Esikouluryhmässä keskimääräinen äänitaso oli 77,9 desibeliä, ylimmillään 87,9 desibeliä. Yksittäiset äänipiikit kohosivat yli 100 desibeliin. Normaali puheääni liikkuu yleensä 50-60 desibelin välillä, liikenne 70-85 desibelin välillä ja konserteissa ollaan tyypillisesti 90-100 desibelissä.
Kun kahdeksan tunnin äänialtistustaso on 85 desipeliä tai yli, on käytettävä kuulosuojaimia. Kun melualtistus ylittää 80 desibeliä kahdeksan tunnin työjaksossa, on työnantajan huolehdittava, että työntekijällä on mahdollisuus käyttää kuulosuojaimia.
– Päiväkodeissa ja kouluissa ei ole varsinaista kuulovaurioriskiä, mutta hälyisyys on niissä merkittävä kuormittava tekijä. Melu voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, väsymystä ja stressiä; se voi vaikuttaa unen laatuun ja verenpaineeseen. Myös keskittyminen, oppiminen ja muisti voivat heiketä. Melusta voi seurata myös tinnitusta, ääniyliherkkyyttä ja korvien tukkoisuutta sekä opettajille tyypillisiä ääniongelmia, toteaa audiologi, Kuuloliiton toiminnanjohtaja Pekka Lapinleimu.
Päiväkoti Kylätien lastenhoitaja Virpi Hakanen ja lastentarhanopettaja Noora Huotari toteavat, että meluisuus päiväkodissa vaihtelee toimintaympäristön, ryhmän koon ja sen mukaan, mitä tehdään.
– Joihinkin tilanteisiin, kuten musiikkituokioihin, jumppaan ja joihinkin leikkeihin, ääni kuuluu. Kun tietää, että kohta ääni loppuu, se ei myöskään häiritse. Sen sijaan esimerkiksi ruokailu- ja pukeutumistilanteissa melu on usein häiritsevää, toteavat Hakanen ja Huotari.
– Meluisuus vaihtelee päivittäin. Jos koko päivän on ollut hälyistä, tulee helposti ärtyisäksi ja kotiin tullessa on tavanomaista väsyneempi, saattaa olla päänsärkyä ja ihan fyysistä kipuakin. Kotiin mennessä tarvitsee usein hiljaisen hetken, jatkaa Hakanen.
Jako pienryhmiin ja puhepalikat vähentävät hälyisyyttä
Kylätien päiväkodissa melusta on keskusteltu pitkin syksyä. Sen vähentämiseksi on löydetty monta hyvää keinoa.
– Kaskukulman ryhmässä on otettu käyttöön puhepalikat. Jokaisessa ruokailupöydässä on palikka, jonka ottaa käteensä aina se, joka haluaa sanoa jotakin, muut ovat silloin hiljaa. Puhepalikkaan on tietenkin tarvinnut totutella, mutta se on toiminut yllättävän hyvin. Nykyään pelkästään puhepalikan olo pöydässä rauhoittaa ja muistuttaa, että puhutaan yksi kerrallaan, kertoo Huotari.
– Lapsille on myös opetettu, että on olemassa sisä-ääni ja ulkoääni. Ulkona voi kiljuakin, mutta sisällä puhutaan tavallisella äänellä, toteaa Hakanen.
Kaskukulma-ryhmässä on 29 lasta ja neljä kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa. Aamupäivisin ryhmä jaetaan kahtia, toiset ulkoilevat ja toiset ovat sisällä, ja sitten ryhmien paikkaa vaihdetaan. Leikkitiloihin ja eri leikkeihin otetaan kerrallaan aina tietty määrä lapsia. Lepotiloihin ja pukeutumaan mennään muutama lapsi kerrallaan.
– Pienempiin ryhmiin jakaminen ja porrastetut siirtymätilanteet rauhoittavat tilanteita ja vähentävät hälyä, toteaa Huotari.
Tunnista kuulonalenema
Vaikka hälyisyys vaikeuttaa toimintaa erityisesti silloin, kun henkilöllä on kuulonalenema, ei alentunut kuulo ole este kasvatus- tai opetusalalla toimimiselle – riittävät apuvälineet, akustiikaltaan ja valaistukseltaan hyvät työtilat sekä huonokuuloisen huomioivat työtavat ja mahdolliset työn mukautukset turvaavat huonokuuloisen täysipainoisen osallistumisen työelämään.
Moni ei kuitenkaan itse tiedä kuulonsa heikentyneen ja näin ollen toimimista helpottavia apuvälineitä ei ole käytössä ja tarvittavia mukautuksia ei ole tehty.
– Koska kuulo useimmiten alenee pikkuhiljaa ja huonoon kuuloon tottuu, jää kuulonalenema liian usein tunnistamatta. Esimerkiksi varusmiehistä, joilla oli kuulonalenema, vain 18%:a tiesi kuulonsa heikentyneen, kertoo Kuuloliiton kuntoutussihteeri Johanna Juola.
– Oman kuulonalenemansa tunnistaa usein siitä, että kuulee äänen, mutta sanoista on vaikea saada selvää. Hälyisissä tilanteissa ei pysy keskustelussa mukana, ja työpäivän jälkeen on väsynyt ja kaipaa hiljaisuutta. Kuulontutkimuksiin kannattaa hakeutua, kun huomaa itse, että ei saa puheesta kunnolla selvää tai joutuu pinnistelemään kuullakseen ja selviytyäkseen keskusteluissa. Myös television ja radion äänen voimakkuuden lisääminen kertoo heikentyneestä kuulosta, jatkaa Juola.
Kuuloautossa tehtiin suuntaa antava kuulotesti. Kylätien päiväkodissa testattiin 19 henkilöä. Heistä neljällä oli paremman korvan mukaan mitattuna yli 20 desibelin kuulonalenema. Latokartanon peruskoulussa kuuloseulassa kävi 30 henkilöä. Paremman korvan mukaan mitattuna yli 20 desibelin kuulonalenema oli viidellä henkilöllä. Tulos vastaa hyvin arviota: työikäisistä (16 – 65 vuotiaista) noin 11 prosentilla on kuulonalenema, 55-vuotiaista se on joka kuudennella ja 65-vuotiaista jo joka kolmannella.
Sosiaalisen kuulemisen rajana pidetään 30 desibeliä, ja kun tämä raja ylitetään, suositellaan yleensä kuulokojeen käyttöä. Työstä, yksilöllisestä tarpeesta, kuulovian laadusta ja kojeesta saatavasta hyödystä riippuen kuulokoje voidaan myöntää jo aikaisemminkin.
Hyvästä akustiikasta hyötyvät kaikki
Päiväkoti Kylätie on rakennettu 2013 ja se toimii kolmessa kerroksessa. Erityisesti liikuntatilassa, jossa nykyään toimii esikouluryhmä, ja eteistiloissa, joissa on avoin kolmea kerrosta yhdistävä portaikko, hälyisyys koetaan ongelmaksi. Näihin tiloihin henkilöstö on myös pyytänyt parannuksia. Latokartanon peruskoulussa ongelmallisia paikkoja ovat ruokasali, käytävät sekä jotkin luokkahuoneet.
Kouluissa ja päiväkodeissa meluisuutta usein lisää sisätilojen liiallinen kaikuisuus. Erityisen kaikuisia paikkoja ovat yleisimmin käytävät ja eteiset sekä ruokailu-, liikunta- ja juhlasalit – isot ja korkeat tilat, joissa on kiviseinät ja paljon ikkunoita.
Kaikuisuutta voi vähentää ja akustiikkaa parantaa äänenvaimennuksella. Tehokkaimmin ääntä saadaan vaimennettua lisäämällä tilan suuriin pintoihin kattoon ja seiniin akustiikkalevyä. Myös lattiamateriaali ja kiinnityspinnat voivat olla ääntä vaimentavia. Pientä parannusta ääniympäristöön saa tuomalla tilaan pehmeitä materiaaleja: sohvia, tyynyjä, mattoja ja verhoja. Myös väliseinäkkeet, joissa on sekä ääntä vaimentavaa että äänen etenemisen katkaisevaa materiaalia, ovat hyödyllisiä varsinkin kun monta pienryhmää toimii samassa tilassa.
Kun muutostarve tilan akustiikassa on suuri, kannattaa paikalle pyytää akustiikkasuunnittelija, joka tekee tilaan sopivan kokonaissuunnitelman.
Katso video meluisuuden vähentämisestä:
Kuuloautotempauksissa tarkoituksena on yhtäältä löytää piilossa olevat kuuloalenemat ja toisaalta nostaa esiin melun vaikutukset ja keinot, joilla hälyisyyttä voi vähentää. Kuuloautotempaukset ovat osa Kuuloliiton Kuulolla työssä -kampanjaa. Kampanja on suunnattu erityisesti kasvatus- ja opetusalan työntekijöille ja työyhteisöille sekä työterveyshuolloille ja työnantajille. Kampanja toteutetaan Työsuojelurahaston rahoituksella.
Tutustu Kuulolla työssä –kampanjan sivustoon: https://www.kuuloliitto.fi/kuulolla-tyossa/.