Osallisuus on kuulovammaisen lapsen ja nuoren oikeus
Kirjoittaja on Kuuloliiton Asiantuntija Päivi Vataja.
Kuulo- ja viittomakielialan järjestöt tekivät yhteistyönä vuoden 2021 kuntavaaleja varten kuulovammaisten lasten ja nuorten omat vaaliteesit. Yhteiset vaaliteesit laadittiin nyt toista kertaa, ensimmäiset julkaistiin vuoden 2019 eduskuntavaalien alla. Kuntavaalien vaikuttamistyön tueksi laadittujen teesien otsikkona on ”Kuulovammaisilla lapsilla ja nuorilla oikeus osallisuuteen”. Vaaliteeseissään järjestöt haluavat korostaa kuulovammaisen lapsen ja nuoren oikeutta yhdenvertaiseen kehittymiseen ja oppimiseen, ja siksi vaaliteeseissä keskitytään varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen eli lapsen omaan normaaliin arkeen.
Kuntavaalit käydään tänä vuonna hieman erikoisessa tilanteessa, sote–uudistus on edelleen työn alla ja vaalitkin siirrettiin koronatilanteen pahennuttua huhtikuulta kesäkuuhun. Tulevat kuntapäättäjät aloittavat työnsä hyvin toisenlaisessa maailmassa kuin edeltäjänsä. Jos sote–uudistus toteutuu suunnitellusti, sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenne muuttuu monien tehtävien siirtyessä kunnilta tuleville hyvinvointialueille. Ja vaikka koronatilanne vihdoin helpottuisikin, jättää pitkä poikkeusolojen aika jälkensä sekä talouteen että ihmisiin, erityisesti lapsiin ja nuoriin. Osa on etäopetuksessa jäänyt koulutyössä muista jälkeen, ja eristäytyminen on eristänyt myös kaverisuhteista.
Osallisuus tukee lapsen ja nuoren kasvua
Perusteet lasten ja nuorten oikeuteen osallisuuteen ovat vahvat. Osallisuus ja yhdenvertaisuus nähdään perus- ja ihmisoikeutena ja ne määrillään muun muassa YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa, vammaisten lasten kohdalla myös YK:n vammaissopimuksessa sekä Suomen perustuslaissa. Perustuslaissa säädetään, että ”Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti”.
Mitä osallisuus lasten ja erityisesti kuulovammaisten lasten kohdalla sitten tarkoittaa? Osallisuus on mukaan ottamista ja mukana olemista, oikeutta tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Osallisuus ja osallistuminen vahvistavat myönteistä minäkuvaa ja lapsen ja nuoren asemaa omassa yhteisössään.
Esteettömyys ja palvelut ovat osallisuutta
Miten kuulovammaisen lapsen tai nuoren osallisuutta voidaan käytännössä toteuttaa? Lasten vaaliteeseissä kuulo- ja viittomakielialan järjestöt nostivat esille kolme huomioitavaa asiaa, kun kunnassa tehdään kuulovammaista lasta koskevia päätöksiä. Ensimmäiseksi oppimisympäristön tulee olla kuulovammaiselle lapselle sopiva eli ryhmäkoon riittävän pieni. Tilassa on oltava hyvä akustiikka ja valaistus sekä lapsella työrauha. Avoin oppimisympäristö ei usein sovi kuulovammaiselle lapselle.
Toiseksi lapsella tulee olla oikeus sellaiseen päiväkotiin tai kouluun, joka vastaa hänen tarpeitaan. Kolmanneksi kunnan on järjestettävä lapselle tai nuorelle riittävät, asianmukaiset ja yksilölliset tukitoimet kuten apuvälineet, ohjauksen ja tulkkauspalvelut. Tämä kaikki tulee suunnitella ja toteuttaa lasta tai nuorta, vanhempia ja asiantuntijoita kuunnellen. Osallisuuden mahdollistaminen on siis tarvittaessa helppoa. Usein esteenä ovat lähinnä asenteet, tiedon puute, sopimattomat palvelut tai riittämättömät kommunikaatiokeinot ja tavat toimia lapsen kanssa.
Kuntavaalien alla on hyvä muistuttaa, että kuntalain mukaan kunnan keskeinen tehtävä on luoda sen asukkaille edellytykset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiseen sekä edistää asukkaidensa hyvinvointia, siis myös kuulovammaisen lapsen ja nuoren. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla kuulluksi ja olla osa yhteisöään.
Päivi Vataja
Asiantuntija, harvinaiset- ja kokemustoiminta, sosiaaliturva
Kuva: Rodeo.fi