Oireet

Tinnituksesta ääniherkkyyteen (hyperakusia)

Voimakas ääni tuhoaa korvan aistinkarvasoluja, jotka eivät uusiudu. Seurauksena voi olla tinnitusta eli korvien soimista, herkkyyttä äänille tai pysyvä kuulon aleneminen, joka kehittyy usein huomaamatta vuosien kuluessa.

Kuulovaurion syntyyn vaikuttavat melun voimakkuus, laatu ja altistuksen kesto. Melun aiheuttaman kuulovaurion parantamiseen ei ole keksitty lääketieteellistä hoitokeinoa. Suojaa siis kuuloasi, jotta kuulisit huomennakin!

Korvissani soi

Jokaisen korvat soivat eli tinnittävät joskus. Jos olet ollut melutilanteessa ja huomaat korvien soivan, anna kuulon levätä. Muista myös suojata kuulo seuraavan kerran. Useimmiten tinnitusääni katoaa parin päivän kuluessa.

Yleensä korvien soiminen on vaaratonta. Verenkierto, lihasjännitys ja muut elimistön toiminnot tuottavat ääniä. Tinnitusta voi melun lisäksi aiheuttaa esimerkiksi niska- ja hartiaseudun lihasjännitys, purentaongelmat tai korvakäytävän tukkoisuus.

Tinnitusoireet ovat yksilöllisiä, kuten myös hoitomuodot. Jos korvat soivat yhtäjaksoisesti parin viikon ajan, kannattaa kääntyä korvalääkärin puoleen.

Korvani ovat arat: ääniyliherkkyys

Melutilanteen jälkeen korvat saattavat tuntua aroilta. Tinnituksen lisäksi tämäkin on merkki liian kovista äänenpaineista. Vältä melutilanteita ja anna kuulosi levätä. Muista myös suojata korvat ensi kerralla.

Joskus aivan tavalliset äänet aiheuttavat korvissa kipua. Pitkään jatkuessaan puhutaan ääniyliherkkyydestä eli hyperakusiasta. Ympäröivä maailma tuntuu epämiellyttävän meluisalta.

Monesti oireen paheneminen liittyy väsymykseen ja stressiin. Oireet voivat korostua tinnituksen yhteydessä, mutta ääniyliherkkyyttä voi esiintyä myös ilman tinnitusta.

Kuuloa kannattaa suojata vain melutilanteissa. Liiallinen suojaaminen voi pahentaa ääniyliherkkyysoireita. Mitä hiljaisempaan maailmaan itsensä totuttaa, sitä vähäisemmät äänet voivat jatkossa häiritä.

En kuule kunnolla

Voimakas melu voi aiheuttaa muutoksen kuuloherkkyydessä. Lääketieteessä puhutaan kuulokynnyksestä, jolla tarkoitetaan hiljaisinta ääntä, jonka tietyllä taajuudella kykenemme kuulemaan. Siinä tapahtuvaa muutosta kutsutaan vastaavasti kynnysmuutokseksi.

Kynnysmuutos voi olla joko tilapäinen tai pysyvä. Tilapäinen kynnysmuutos voi korjautua, jos korva saa levätä riittävästi melualtistuksen jälkeen. Pysyvä kynnysmuutos taas on pysyvä, sillä lääketiede ei nykyisellään kykene sitä parantamaan. Ainoa keino välttyä pysyvältä kynnysmuutokselta onkin ennaltaehkäisy.

Ihminen kuulee äänet aistinkarvasolujen avulla, joita on sisäkorvassa yli 20 000. Jokainen aistinkarvasolu on herkkä omalle tietylle taajuusalueelleen. Voimakas melu saa aistinkarvasolut lakoamaan, minkä jälkeen ne eivät enää kykene välittämään ääntä aivojen kuulokeskukseen. Mitä enemmän soluja tuhoutuu, sitä vaikeammaksi äänien aistiminen käy. Kuulonalenema vaikeuttaa esimerkiksi puheen ymmärtämistä, koska samankuuloiset sanat menevät tällöin helposti sekaisin.

Meluvaurio syntyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa, mutta se saattaa kehittyä nopeastikin. Kuulovaurioita esiintyy myös nuorilla. Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi armeijaan tulleista nuorista joka viidennellä on ollut jonkinasteinen kuulonalenema.