Musiikittomia vaihtoehtoja kaupunkiympäristöön
Hiljaiset paikat -hankkeen tavoitteena on hiljaisuuden lisääminen vapaa-ajan ääniympäristöissä: kahviloissa, baareissa, kaupoissa ja ihmisten arjessa. Valtakunnallinen hanke herättelee ihmiset pohtimaan vapaa-ajan paikkojen ääniympäristöjä ja vallitsevaa taustamusiikin käyttökulttuuria. Oleellista on myös kertoa hiljaisuuden vaikutuksesta hyvinvointiimme.
Sosionomi Asta Hannula on hankkeen alullepanija. Hän heräsi ääniympäristöön oman meluvaurion myötä.
– Opiskelin Pop ja Jazz Konservatoriossa laulua, ja solmin vuonna 2011 levytyssopimuksen. Minulla oli ollut tinnitusta, mutta levynteon aikana se paheni. Jatkuva melussa olo, paine ja stressi lisäsivät oireita. Tinnitus ja ääniyliherkkyys äityivät lopulta sellaisella tasolle, etten voinut enää tehdä musiikkia.
– Oireeni olivat niin voimakkaat, että minulla alkoi olla hankaluuksia ihan joka paikassa. En pystynyt menemään kahvilaan, työpaikan pikkujouluihin tai illanistujaisiin. Aloin etsiä kahvilaa, jossa olisi hiljaisempi ääniympäristö. Kuuntelin myös taustamusiikkia ensimmäistä kertaa kriittisin korvin. Tulin havainneeksi, että musiikin soittaminen julkisissa palveluissa on aivan järkyttävällä tolalla. Se on usein epäammattimaisesti tuotettua tiloihin, joiden akustiikka on puutteellinen. Lisäksi musiikki soi tosi lujalla.
Koneen säätiö myönsi hankkeen käynnistämiseen apurahan vuonna 2022. Alkuvuodesta 2023 hanke sai myös Kuuloliiton apurahan. Hannula tekee hanketta puolipäiväisesti. Toisen puolikkaan hän työskentelee Helsingin kaupungin lapsiperheiden sosiaalipalveluissa. Laulun opinnot vaihtuivat sosiaalialaan, ja Hannula valmistui sosionomiksi vuonna 2019.
Hanke ei sulje musiikkia kokonaan pois, vaan se pyrkii tarjoamaan kuluttajille tietoa hiljaisimmista vaihtoehdoista. Musiikilla on oma tärkeä roolinsa vapaa-ajalla. Hanke nostaa esille myös ammattimaisen äänisuunnittelun ja toimivan akustiikan merkitystä.
– Ääniympäristökin voi olla esteellinen tai esteetön. Musiikkimelussa on vaikea jutella ja vaihtaa kuulumisia ystävän kanssa. Sillä voi olla iso merkitys, että pyydät suosikkikahvilaasi hiljentämään musiikkia tai laittamaan sen kokonaan pois, Hannula painottaa.
Hyvinvoinnin edistäminen on yksi hankkeen tavoitteista.
– Mielestäni ihmisillä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten melu vaikuttaa meihin. Minullakaan ei aiemmin ollut, vaikka toimin laulajana. Tarvitaan tietoa melun negatiivisista ja hiljaisuuden positiivisista vaikutuksista. Kaikki ihmiset hyötyvät tästä tiedosta, eivät pelkästään erityisryhmät.
Hiljaisuutta lisäämällä voi vaikuttaa hyvinvointiin.
– Valitsemalla hiljaisemman paikan vapaa-ajan viettoon, voi suoraan vähentää stressituntemuksia. Hiljaisuudella on melkein samankaltainen vaikutus meihin kuin levolla. Se tekee meistä luovempia, älykkäämpiä ja varmempia. Hiljaisuutta vaalimalla voi tukea mielialaa, jaksamista, aineenvaihduntaa ja sydän- ja verisuoniterveyttä.
Esteettömyys, osallisuuden vahvistaminen ja yhdenvertaisuus ovat Hiljaiset paikat -hankkeen teemoja. Kuulovammaisille ääniympäristön esteettömyys on erityisen tärkeää.
– Jos henkilöllä on haasteita kuulla meluisassa ympäristössä, musiikittomuus ja hyvä akustiikka parantavat tilannetta.
Hannula vertaa ääniympäristön melua tupakan savuun.
– Ennen julkisissa tiloissa sai tupakoida: junissa, toimistoissa ja ravintoloissa. Nyt se tuntuu käsittämättömältä. Melun haittoja terveydelle on tosin vaikeampi hahmottaa, koska äänet ovat näkymättömiä. Melu kuormittaa sekä kehoa että mieltä, eikä sille voi siedättyä, Hannula korostaa.
Hankkeen tavoitteena on saada aikaan keskustelua aiheesta.
– Tästä käynnistyy myönteinen tapahtumien ketju, jossa ihmiset inspiroituvat hiljaisuuden mahdollisuuksista. Hiljaisuudesta tulee hyvinvointitrendi ja uusi normaali. Tämän myötä yhä useammat palveluntarjoajat lähtevät vastaamaan asiakkaiden toiveisiin.
Musiikiton paikka -merkki lanseerataan vuoden 2023 aikana.
– Kyseessä on merkki, jonka vapaa-ajan palvelusta vastaava yrittäjä tai tilaisuuden järjestäjä voi kiinnittää ovenpieleen tai lisätä nettisivuilleen. Merkillä kerrotaan, ettei paikassa soiteta taustamusiikkia. Merkkiä voi käyttää myös silloin, kun musiikki on kohdennettu vain tietylle alueelle.
Kuuloliitto ja Tinnitusyhdistys ovat hankkeen yhteistyökumppaneita.
– Kuuloliitto oli ensimmäinen järjestö, johon otin yhteyttä. Olen saanut tärkeää mentorointiapua. Sain myös lausunnon Koneen säätiön apurahahakemusta varten. Viestinnän osalta teemme jatkossakin yhteistyötä.
Hannula etsii yhä sopivia yhteistyötahoja.
– Etsin mukaan eri alojen yrittäjiä ja tapahtumien järjestäjiä. Olisi hienoa, jos myös ravintola- ja palvelualojen järjestöjä lähtisi mukaan. Verkostoitumisen lisäksi keskityn apurahojen hakemiseen. Rahoituksen puuttuessa teen hanketta pienemmällä volyymillä.
Hankkeen verkkosivut julkaistiin alkuvuodesta 2023. Sivuille kerätään kävijöiden ajatuksia ja kokemuksia aiheeseen liittyen.
– Haaveilen siitä, että jonain päivänä asiakkaat voisivat itse arvioida paikan ääniympäristöä esimerkiksi jonkin sovelluksen avulla. Mutta tulevaisuus näyttää miten hanke tulee etenemään.
Hannulalle itselleen hiljaisuus on tärkeä voimavara, vaikka hiljaisuudessa tinnitus-ääni kuuluu selvemmin.
– Tinnitukseni ei juuri häiritse minua päivällä, mutta yöllä saatan herätä siihen kesken unien. Unettomuus nakertaa omaa jaksamistani, mutta olen oppinut elämään sen kanssa. Alun ahdistus ja pelko ovat lähteneet pois. Olen saanut toiveikkuutta myös Tinnitusklinikan ääniterapiasta sekä kotona tehtävistä mielikuvaharjoituksista.
Lisätietoja: www.hiljaisetpaikat.fi
Artikkeli on julkaistu myös Kuuloviesti-lehdessä: Kuuloviesti 1/2023
Teksti: Annette Fagerström
