Muistisairauksien ehkäisy – Kuulo ja aivoterveys
Tuoreessa World Alzheimer Report 2023 -raportissa käsitellään muistisairauksien riskejä ja niiden vähentämistä. Tähän blogiin on poimittu asioita, joita raportissa tuotiin esille kuulon osalta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan muistisairaus tarkoittaa etenevää sairautta, joka vaikuttaa muistiin, tiedonkäsittelyyn ja muihin ajattelutoimintoihin sekä päivittäiseen elämään ja arjen toimintakykyyn. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ja dementian syyt ovat Alzheimerin tauti ja toiseksi yleisin aivoverenkiertosairauksiin liittyvä muistisairaus (THL 2023).
Vuonna 2019 maailmassa oli 55 miljoonaa muistisairautta sairastavaa ihmistä. Vuoteen 2050 mennessä määrän ennustetaan kasvavan lähes 140 miljoonaan (WHO). Suomessa väestön vanhetessa myös muistisairaiden määrän arvioidaan lisääntyvän. Lancet-raportin (2020) mukaan jopa 40 % muistisairauksista voitaisiin ehkäistä tai ainakin muistisairauden alkamista voitaisiin viivästyttää. Tutkimus osoittaa, että muistisairauden alkamista voi siirtää tai jopa estää panostamalla elintapavalintoihin, kuten liikuntaan, ruokavalioon ja sosiaalisiin suhteisiin.
12 muistisairauden riskiä lisäävää tekijää
Vuonna 2020 Lancet-komissio listasi merkittäviä tekijöitä, jotka lisäävät muistisairauden riskiä. Nämä riskitekijät liittyvät usein sydän- ja verisuonisairauksiin sekä elintapoihin, muun muassa kuulon heikkeneminen, tupakointi ja korkea verenpaine. Lisäksi komissio tunnisti nuoruuden koulutuksen puutteen, masennuksen ja sosiaalinen eristäytymisen vaikuttavan muistisairauden riskiin.
Lancetin vuoden 2023 julkaisun mukaan hoitamaton heikentynyt kuulo on merkittävä riskitekijä muistisairauksien kehittymisessä. Ihmisillä, joilla on hoitamaton heikentynyt kuulo, on tutkimuksen mukaan kaksinkertainen riski sairastua muistisairauksiin. Erityisesti ne, joilla on heikentynyt kuulo ja eivät käytä kuulokojeita, ovat alttiimpia eri muistisairauksille.
Sen sijaan ne, jotka hyödyntävät kuulokojeitaan, eivät koe samanlaista riskin lisääntymistä. Lancetin tutkimus osoittaa, että jopa 8.2 % kaikista muistisairauksista voitaisiin ehkäistä kuulon kuntoutuksen avulla.
Miksi heikentynyt ja hoitamaton kuulo sitten lisää niin merkittävästi muistisairauden riskiä? Teorian mukaan ihmiset, jotka joutuvat pinnistelemään kuullakseen ja saadakseen selvää puhutusta, kärsisivät lisääntyneistä tiedonkäsittelyn haasteista. Lancetin tutkimuksen mukaan kuulon kuntoutuksella voidaan vähentää työmuistin kuormitusta ja lisätä aivoterveydelle tärkeitä ääniärsykkeitä. Kuulokojeiden käyttö helpottaa puheen ymmärtämistä, muuttaa sosiaalista vuorovaikutusta ja helpottaa yksinäisyyttä sekä mahdollisesti masennuksen oireita, jotka molemmat ovat muistisairauden riskitekijöitä.
Tutkimuksen mukaan heikentynyt kuulo voi olla keskeinen tekijä muistisairauksien ehkäisyssä maailmanlaajuisesti. Kuulon kuntoutus, kuten kuulokojeiden käyttö, on yksi tehokas tapa puuttua tähän riskiin.
Erityisesti kehittyvissä maissa kuulon kuntoutus on alikäytetty resurssi. Tietoisuuden lisääminen heikentyneen kuulon vaikutuksista ja kuntoutuksen saatavuudesta voi auttaa parantamaan aivoterveyttä ja vähentämään muistisairauksien riskiä, varsinkin ikääntyvien ihmisten keskuudessa.
Jokainen meistä voi omilla elämäntapavalinnoillaan vaikuttaa oman kuulonsa terveyteen ja siten ainakin osittain vähentää muistisairauden riskiä. On tärkeää ymmärtää, että koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa huolehtia kuulostaan.
Koko raportti:
World Alzheimer Report 2023 | Alzheimer’s Disease International (ADI) (alzint.org)
Teksti ja kuvat: Anne-Mari Jaamalainen, työkokeilussa Kuuloliittossa, Tiina Ahonen, asiantuntija, Kuuloliitto ja Maarit Honkasola, asiantuntija, Kuuloliitto.