Minulla on niin kantava ääni, etten tarvitse mikrofonia
Otsikossa esitetyn lausahduksen kuulee usein erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. On hienoa, että ihminen pystyy puhumaan kuuluvalla äänellä. Se voi mahdollistaa kauempanakin oleville puhujan asian kuulemisen. Mikrofoni ei kuitenkaan ole olemassa vain niitä puhujia varten, joilla on hento ääni.
Vaikka puhujalla olisikin kantava ääni, voi yleisössä aina olla joku, jolle se ei riitä mahdollistamaan selvän saamista puheesta. Kun kuulo huononee, yleensä myös kyky erotella sanoja, tavuja ja äänteitä toisistaan heikkenee. Puhe muuttuu tällöin epäselväksi. Ympäristössä on aina myös häiriötä aiheuttavia ääniä, jotka huonontavat puheen selkeyttä. Lisäksi puheen voimakkuus vähenee välissä olevan ilman vaikutuksesta. Mitä kauempana puhuja on kuulijasta, sitä enemmän puhe vaimenee alkuperäisestä. Näin tapahtuu myös sen mikrofonia tarvitsemattoman kantavalle äänelle.
Äänentoistotekniikalla voidaan vahvistaa puhujan ääntä ja oikein sijoitetuilla kaiuttimilla ääni saadaan kuulumaan tasaisesti isossakin salissa. Hyvästäkään äänentoistojärjestelmästä ei kuitenkaan ole mitään hyötyä, jos puhuja ei käytä mikrofonia.
Äänensiirto
Meille kuulokojeen käyttäjille on vielä äänentoistoakin parempi ratkaisu – äänensiirto. Äänensiirtojärjestelmä siirtää esimerkiksi induktiosilmukalla äänen sähkömagneettisen kentän välityksellä suoraan kuulokojeeseen. Etu äänentoistoon verrattuna on se, että ääni saadaan aina tasaisella voimakkuudella riippumatta kuulijan etäisyydestä puhujaan ja ääni tulee ilman häiriöitä – aivan kuin puhuja olisi vajaan metrin päässä. Kun puhe kuulu selvästi ilman häiriöitä, saadaan alentuneestakin puheenerottelukyvystä maksimaalinen hyöty.
Kun kuuntelija kytkeytyy äänensiirtojärjestelmään – induktiosilmukkaa kuunneltaessa kuulokoje käännetään ns. T-asentoon – hänen kuulokojeidensa oma mikrofoni kytkeytyy pois päältä tai vaimenee. Tällöin ääni kuuluu ainoastaan äänensiirron välityksellä. Äänensiirtojärjestelmästä ei siis ole mitään hyötyä, jos puhuja ei käytä mikrofonia. Ei senkään vertaa kuin pelkän kaiuttimilla toteutetun äänentoiston ollessa kyseessä. T-asentoon käännetty kuulokoje ei vastaanota mitään muuta kuin induktiosilmukan kautta tulevaa ääntä.
Tartu mikkiin!
Nykyisin olemme päätyneet pitämään etäkokouksia ja jos jonkinlaisia webinaareja. Todennäköisesti kaikki meistä, jotka ovat osallistuneet näihin etätapahtumiin, ovat joskus törmänneet siihen, että puhujan mikrofoni on mykistetty. Tällöin ääni ei kuulu.
Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, että korona on hellittänyt sen verran, että olemme päässeet pitämään ns. hybridikokouksia, jossa osa osallistujista istuu neuvotteluhuoneessa ja osa on mukana etäyhteyksillä. Kenellekään ei liene epäselvää, että etäyhteydellä osallistuvien mahdollisuus kuulla, mitä kokoushuoneessa puhutaan, edellyttää mikrofonin käyttöä. Samoin etäyhteydellä oleva ei voi kieltäytyä mikrofonin käyttämisestä vetoamalla hyvin kuuluvaan ja kantavaan äänensä.
Ääni siirtyy johtoja pitkin ja osin langattomassa verkossa puhujan mikrofonista etäosallistujan kuulokkeisiin tai kokoushuoneen kaiuttimiin. Jotta meillä ylipäänsä olisi ääntä, jota järjestelmässä siirretään, edellyttää se mikrofonin käyttöä – kaikilta osallistujilta.
Mikrofonia käytetään siksi, että yleisö kuulisi paremmin. Mikrofoniin puhuminen on kohteliasta kuulijoita kohtaan. Puhuja ei voi tietää, onko yleisössä sellaisia henkilöitä, joille ”kantava ääni” ei riitä. Seuraavan kerran, kun sinulle ojennetaan mikrofoni, otathan toiset huomioon tarttumalla siihen ja käyttämällä sitä puhuessasi. Kantavasta äänestäsi ei ole mitään iloa äänensiirtojärjestelmän kautta kuuntelevalle kuulokojeen käyttäjille.
Jukka Rasa
Asiantuntija, esteettömyys ja kuunteluympäristö