Meluaihe esillä kouluissa: Myrskyjä oppilaiden korvissa
Kirjoittaja on Kuuloliiton asiantuntija Esa Kalela.
Jännittää, mietityttää, mutta olen samaan aikaan innokas. Olen huomenna menossa vetämään Espoon Auroran koulun nelosluokalle kolmen tunnin kuulosuojaus-kokonaisuutta nimeltään Myrsky korvassa. Koulu on minulle tuttu, koska se on molempien lapsieni koulu. Luokka, johon menen, on nuorimmaiseni. Siitä on noin 16 vuotta, kun olen viimeksi ollut luokan edessä. Olin silloin tekemässä luokanopettajan päättöharjoittelua.
Lasten opettaminen ei siis ole minulle vierasta touhua, mutta koska aikaa on kulunut ”muutama vuosi”, hieman jännittää ja arveluttaa, onko ns. tatsi edelleen tallella. Olen toki Kuuloliitossa tehnyt viimeiset 15 vuotta koulutushommia, mutta aikuisten kanssa työskentely on täysin erilaista kuin lasten kanssa.
Melun merkitys lapsille?
Yllä oleva kuvaa tuntemuksiani lokakuun alkupuolella, kun olin menossa ensimmäiseen luokkaan. Nyt luokkia on takana jo kolme: kaksi nelosluokkaa ja yksi ensimmäinen luokka.
Alustuksen tavoitteena on saada oppilaat miettimään melua ja sen vaikutuksia kuuloon, miten kuuloa voidaan suojata ja keinoja välttää liiallista melua. Kokonaisuus on suunniteltu Kuuloliiton työryhmässä, kuten myös kaikki materiaalit ja toteutustavat.
Ensin oppilaat johdatellaan aiheeseen keskustellen, kysyen ja toiminnallisten harjoitusten avulla. Parin oppitunnin jälkeen jokaisella on käsitys siitä, mitä melu on, mistä sitä syntyy, miksi ja miten se vaikuttaa juuri minuun.
Seuraavaksi omat ajatukset on tarkoitus piirtää paperille. Tehtävänanto on yksinkertaisuudessaan: Piirrä mitä Myrsky korvassa merkitsee sinulle. Mitä ajatuksia tai tuntemuksia se sinussa herättää? Noin puolen tunnin työstämisen jälkeen valmiista töistä valitaan äänestämällä kolme mestariteosta, joita voidaan käyttää Kuuloliiton mediassa.
Minun vetämäni kokonaisuus kesti noin kolme tuntia, mutta sen voi toteuttaa myös laajemminkin ja eri oppitunneilla, eri näkökulmista. Opettajille on laadittu selkeä ohjeistus, jossa kuvataan, miten materiaaleja voidaan käyttää tai miten jokin tietty aihe voidaan nostaa esille. Myrsky korvassa -projektin toteuttaminen ei siis vaadi Kuuloliiton asiantuntijan vetovastuuta, vaan kaikki materiaalit on suunniteltu myös opettajien itse vetämiksi. Materiaalit ovat ladattavissa Kuuloliiton verkkosivuilta.
Äänilähteiden voimakkuudet kiinnostivat
Näin jälkeenpäin ajateltuna jokainen opetuskertani sujui hyvin. Voin ilokseni todeta, että kosketus lasten opettamiseen on edelleen tallella. Kiitos siitä lähes jatkuvalle koulutusmahdollisuudelle työssäni sekä ennen kaikkea omille lapsilleni.
Se, mikä oppilaita käsitellyistä aiheista puhututti, vaihteli jokaisessa luokassa. Toisessa luokassa kiinnostusta herätti, mistä melua syntyy ja missä sitä on. Toisessa luokassa keskustelunaiheena saattoi olla, minkälainen melu häiritsee juuri sinua ja mikä on loppujen lopuksi melua. Kaikkia kiinnostavaa oli kuitenkin äänilähteiden voimakkuudet.
Tätä havainnollistaaksemme olimme laatineet tarinan Rusina rusakosta, joka matkallaan törmää erilaisiin äänilähteisiin (ihmisolennon pianoharjoitukset, liikenteen melu tai ihmisasukkaiden ammuntaharjoitukset). Oppilaiden tehtävänä oli arvata äänen voimakkuus desibeli-janalla. Äänten voimakkuutta oli toki pohjustettu jo ennen tarinaa, joten aihe ei ollut niin vaikea kuin miltä se saattaa kuulostaa. Äänten voimakkuutta mitataan desibeli-mittarilla, joka niin ikään herätti kiinnostusta. Mukanani ollut mittari olisi oppilaiden mielestä mielellään jäänyt heidän luokkaansa pidemmäksikin aikaa kokeiluun.
Ääniliikennevalot konkretisoivat melun
Kolmannella opetuskerralla mukanani oli ääniliikennevalot. Kouluille, jotka haluavat hyödyntää Kuuloliiton laatimia Myrsky korvassa -materiaaleja, on neuvoteltu erityishinta ääniliikennevalojen hankintaan. Valot ovat havainnollistava tapa osoittaa luokan äänenvoimakkuuden taso. Kun kaikki on hyvin, palaa vihreä valo. Kun äänenvoimakkuus luokassa kasvaa, muuttuu valo keltaiseksi ja kun ääntä on liikaa, syttyy punainen valo.
Osalle oppilaista valot olivat jo päiväkodista tutut, osalle täysin uudet. Kaikkia valot kuitenkin kiinnostivat ja auttoivat heti pitämään äänitason sopivana.
Nähtäväksi jää, miten pitkälle opitut asiat kantavat. Tarkoituksenani on mennä tammikuun lopussa käymään jokaisessa luokassa ja keskustella muun muassa ääniliikennevalojen hyödyistä sekä siitä minkälainen työskentelyrauha luokassa on ollut ja miten oppilaat muistavat aiemmin läpikäytyjä asioita. Nähtäväksi jää myös se, miten kovaa opetuskärpänen minua puraisee ja jäänkö koululle vakituiseksi opettajaksi, kuten ainakin omat lapseni toivovat.
Myrsky korvassa- melukampanjan materiaalit Kuuloliiton verkkosivuilla:
www.kuuloliitto.fi/myrsky-korvassa-materiaalit
Ääniliikennevalot Tevellan verkkosivuilla:
www.tevella.fi/aaniliikennevalot-ohje
Kuva: Espoon Auroran koulun ykkösluokalta.