Kuuluvatko hyvinvointialueen palvelut kaikille?
Tekstin on kirjoittanut Kuuloliiton asiantuntija Anniina Horto-Lönnqvist. Se on osa aluevaalien blogisarjaa ja avaa tavoitettamme 3. Huolehdimme hyvinvointialueemme palvelujen kuuloesteettömyydestä. Tutustu Kuuloliiton vaalitavoitteisiin: Kunta- ja aluevaalit 2025. Kuva: Joel Virtanen.
Hyvinvointialueiden tulee tuottaa fyysiset ja digitaaliset palvelunsa, mukaan lukien ostopalvelut ja pelastustoimi, kuuloesteettömästi. Esteettömyys koskee sote-palvelujen koko ketjua: palveluun hakeutumista, sinne matkustamista, asiakastilannetta sekä jatko-ohjeistusta ja -yhteydenpitoa.
On hyvä huomata, että palvelujen esteellisyys on vammaisiin kohdistuvaa syrjintää eli ableismia. Se on sitä, vaikka syrjintä ei olisi tahallista. Itse asiassa suurin osa arkipäivän ableismista johtuu juuri ajattelemattomuudesta – siitä, että suunnittelemme maailman vammattomien näkökulmasta. Kuuloesteettömyys on huomioitava, jotta yhdenvertainen palvelujen saanti voi toteutua.
Mitä kuuloesteettömyys käytännössä on?
Hyvinvointialueen palvelujen esteettömyys tarkoittaa kuulovammaisten näkökulmasta sitä, että kaikki tieto on heille saavutettavaa. Esimerkiksi hoitoon hakeutumisen osalta kuuloesteettömyydestä huolehditaan tarjoamalla puhelimella soittamisen rinnalle tekstimuotoinen yhteydenottokanava, kuten useilla hyvinvointialueilla ja useissa palveluissa on jo tehty.
Palvelutiskeille tulee asentaa palvelupistesilmukka, jotta kuulovammainen asiakas voi muita ihmisiä sisältävässä tilassa keskustella luottamuksellisesti omista asioistaan. Asiakashuoneissa on tärkeää olla rauha taustamelulta ja esimerkiksi riittävän hyvä valaistus, jotta kuulovammainen asiakas näkee ammattilaisen huulion.
Erittäin tärkeää on ammattilaisten kouluttaminen kuulovammaisen asiakkaan kohtaamisesta ja hänen kanssaan kommunikoinnista. Rauhallisella, selkeällä puheella ja suoraan asiakasta kohti katsomisella pääsee jo pitkälle.
Hyvinvointialueilla on tietysti oleellinen rooli riittävien apuvälineiden myöntämisessä. Myös muiden apuvälineiden, kuten kotiin asennettavan turvapuhelimen, kuuloesteettömyydestä tulee varmistua. Kuulonalenemat ovat ikääntyneille yleisiä, joten kuuloesteettömyyden merkitys on suurta myös kotiin tuotavissa palveluissa.
Tulkin tilaus kuuluu hyvinvointialueelle
Hyvinvointialueiden velvollisuuksiin kuuluu tilata tulkki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttäville asiakkaille, jotka tarvitsevat tulkkia asioimiseen. Katsomme tarpeelliseksi muistuttaa tästä velvollisuudesta, koska sen täyttämisessä on tällä hetkellä vaihtelua.
Vammaisten tulkkauspalvelulla tarkoitetaan tulkkausta puhe-, kuulo- ja kuulonäkövammaisille asiakkaille. Kuuloliiton jäsenistä suurin osa käyttää kirjoitustulkkausta. Kirjoitustulkkauksessa joko läsnä tai etäyhteyden välityksellä asiakastilanteessa mukana oleva kirjotustulkki kirjoittaa puhuttavat asiat tulkinkäyttäjän luettavaksi. Lisätietoja aiheesta löydät esimerkiksi täältä: Tulkin tilaus kuuluu hyvinvointialueelle.
Tulkkauspalvelun toteutumisessa on haasteita johtuen siitä, että sen järjestämisvastuusta säädetään useassa eri laissa ja viranomaisilla on vastuiden suhteen epäselvyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastilanteiden osalta järjestämisvastuu on kuitenkin hyvinvointialueen, ei Kelan.
Vammaiset ihmiset eivät ole sote-kansalaisia – myös pelastustoimessa huomioitava YK:n vammaissopimus
Kun puhutaan aluevaaleista, on tärkeää muistaa, että vammaiset ihmiset eivät ole sote-kansalaisia. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävässä roolissa monen vammaisen ihmisen elämässä, niidenkin perimmäinen tarkoitus on yleensä mahdollistaa mahdollisimman itsenäinen ja osallinen elämä.
Varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvät asiat ovat tällä hetkellä ajankohtaisia johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen aiheuttamasta maailmanpoliittisesta epävakaudesta. Kuulovammaiset ihmiset voivat kokea huolta esimerkiksi siitä, kuinka he saavat ajantasaista tietoa kriisitilanteissa.
Pelastustoimen vastuulle kuuluvissa suunnitelmissa tulee huomioida kattavasti eri tavoin vammaiset ihmiset. Varautumiseen tarvitaan myös toimialarajat ylittävää yhteistyötä, sillä poikkeusoloissa pohdittavaksi tulisi myös esimerkiksi apuvälineiden saatavuus ja sen vaikutukset tilanteessa toimimiseen. Vammaisten ihmisten huomioimista ei kuitenkaan voi ulkoistaa sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle, vaan myös pelastustoimessa on tunnettava ja huomioitava vammaisten ihmisten tarpeet.