Kuulovammaisten kohtaamaan työelämäsyrjintään päästävä puuttumaan
Julkaisemme eduskuntavaalitavoitteitamme avaavan blogisarjan. Tämä on blogisarjan kuudes osa ja se käsittelee tavoitetta Työelämän lainsäädäntöä on uudistettava siten, että se tukee vahvemmin kuulovammaisten työllistymistä ja työelämässä pysymistä. Blogin ovat kirjoittaneet Kuuloliiton asiantuntijat Anniina Horto ja Esa Kalela sekä kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen.
Kuulovammaiset henkilöt kohtaavat edelleen syrjintää työelämässä. Neljä viidestä kuulovammaisesta kokee, että työnantajien asenne on suurin este työllistymisessä. Saamme säännöllisesti yhteydenottoja työikäisiltä kuulovammaisilta, jotka kokevat jääneensä yksin työpaikoilla yrittäessään saada kohtuullisia mukautuksia työympäristöönsä tai työhönsä. Osan kokemuksissa tulee esiin myös työnantajien asenne vammaisuutta kohtaan sekä puutteellinen ymmärrys kuulovamman vaikutuksista työkykyyn. Kaikki työnantajat eivät myöskään tunne työolosuhteiden mukautuksiin saatavilla olevaa tukea tai keinoja tehdä mukautuksia.
TE-toimistoista kerrotaan, että kohtuullisten mukautusten tekemiseen saatavilla olevaa työolosuhteiden järjestelytukea haetaan vuosittain vähän. Tämä on erikoista, koska osa työnantajista on vedonnut kustannuksiin suhtautuessaan negatiivisesti kohtuullisten mukautusten tekemiseen. Miksi tieto yhteiskunnan tarjoamasta tuesta vammaisen työntekijän palkkaamiseen ei tavoita työnantajia?
Yhdenvertaisuuden edistäminen ja kohtuulliset mukautukset arjen toiminnaksi
Työnantajalla on yhdenvertaisuuslain mukaan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta työpaikoilla sekä tehdä vammaisen työntekijän tarvitsemia kohtuullisia velvollisuuksia. Vähintään 30 hengen työpaikoilla yhdenvertaisuuden edistämisestä on tehtävä yhdenvertaisuussuunnitelma. Työsuojeluviranomaiset valvovat yhdenvertaisuuden edistämistä työpaikoilla ja voivat antaa ohjeita toimenpiteistä.
Velvoite kohtuullisten mukautusten tekemiseen koskettaa yksiselitteisesti myös koeaikaa. Vuoden alussa Kuuloliitto nosti esiin oikeustapauksen koskien kuulovammaisen henkilön työsuhteen koeaikapurkua ja kohtuullisia mukautuksia. Jos laki tuomioistuinten mukaan jättää asiassa tulkinnanvaraa, on lakia korjattava. Rekrytoinnissa ja työsuhteen aloituksessa tapahtuvaan syrjintään on päästävä voimakkaasti kiinni, jotta ennakkoluulot ja asenteet eivät sulje kuulovammaisia henkilöitä työelämän ulkopuolelle.
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus astuu voimaan tämän vuoden kesäkuussa. Uudistuksen myötä kohtuullisten mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa tulee vahvimmin huomioida vammaisen työntekijän etu. Tämä on kannatettava uudistus, koska moni työhön kykenevä vammainen on työelämän ulkopuolella syrjivien asenteiden ja ennakkoluulojen takia. Osa työnantajista saattaa automaattisesti olettaa, ettei vammainen työntekijä kykene tiettyyn työtehtävään, eikä täten tunnista kohtuullisten mukautusten merkitystä työtehtävien onnistuneessa suorittamisessa. Lisäksi tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämisessä olisi tärkeää tehdä ennakollista työtä, kuten kehittää työpaikkojen ja -ympäristöjen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esteettömässä ja saavutettavassa ympäristössä kuulovammaiset eivät välttämättä kohtaa ollenkaan vaikeuksia työn tekemisessä.
Työelämää kehitettävä tukemaan vahvasti kuulovammaisten työllistymistä
Noin joka kymmenennellä työikäisellä on jonkinasteinen kuulonalenema ja työikäisiä kuulokojeen käyttäjiä on kymmeniä tuhansia. Ikääntyvällä Suomella ei ole varaa jättää heidän työpanostaan hyödyntämättä. Kuulovammaisten henkilöiden työelämätilanne on vielä monelta osin ongelmallinen. Moni syrjintäkokemus jää piiloon, koska henkilöllä ei esimerkiksi ole voimavaroja tai resursseja viedä asiaa eteenpäin.
Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus on askel oikeaan suuntaan työelämän yhdenvertaisuuden edistämisessä, mutta se jättää kuitenkin edelleen myös kehittämisen varaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun rooli työelämäsyrjintäkysymyksissä tulisi olla vahvempi. On löydettävä keinot päästä kiinni, puuttua ja viedä eteenpäin työelämäsyrjintäkokemuksia oikeuteen asti, jotta oikeuskäytäntöä vammaisten työelämäsyrjintäkokemuksista syntyy. Nykyään räikeimpiä raskaussyrjintätapauksia on saatu jo vähennettyä systemaattisen oikeustyön jäljiltä. Vammaisten henkilöiden kohtaamaan työsyrjintään on luotava sellaiset oikeusturvakeinot, jotka eivät vaadi syrjintää kokeneelta vammaiselta henkilöltä suuria rahallisia resursseja. Tiedetään, että vammaiset henkilöt ovat monesti muutenkin heikommassa sosioekonomisessa asemassa kuin vammattomat henkilöt.
Yhdenvertaisuutta edistävän ja syrjintään puuttuvan lainsäädännön kehittämistyötä on jatkettava tulevallakin hallituskaudella. Sen lisäksi tulee panostaa työnantajien tietoisuuden lisäämiseen sekä vammaisten työntekijöiden kyvyistä, että vammaisen työntekijän palkkaamiseen ja työssä pysymiseen saatavilla olevista tukimuodoista. Työympäristöjä tulee myös kehittää esteettömiksi ja saavutettaviksi, jotta ne jo lähtökohtaisesti huomioivat työntekijöiden moninaisuuden ja erilaiset tarpeet. Jokaisella on oikeus päästä työhön, pysyä työelämässä ja hankkia toimeentulonsa ilman pelkoa vammaisuudesta johtuvasta syrjinnästä.