Kuulovammaiset mukaan päätöksentekoon
Julkaisemme eduskuntavaalitavoitteitamme avaavan blogisarjan. Tämä on blogisarjan ensimmäinen osa ja se käsittelee tavoitetta Vammaisjärjestöt tulee ottaa laaja-alaisesti mukaan eri hallinnonaloilla tapahtuvaan päätöksentekoon YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti. Blogin on kirjoittanut Kuuloliiton asiantuntija Päivi Vataja.
Pitkään valmisteilla ollut vammaispalvelulain uudistus saatiin vihdoin maaliin. Lakiuudistuksen myötä vammaisuuteen liittyvät kysymykset ovat saaneet näkyvyyttä ja herättäneet keskustelua eri medioissa. Keskustelun yhteydessä vammaisten oikeudet on tuotu esiin myös ihmisoikeuskysymyksenä. Tähän on syynsä ja perusteensa. Vammaisten oikeudet ovat nimittäin ihmisoikeuksia. Erityisesti oikeus olla vaikuttamassa itseään koskeviin asioihin ja olla mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Olla itse osallinen.
Vammaisten oikeuksien taustalla ovat YK:n ihmisoikeussopimukset (1948), nykyisen ihmisoikeusajattelun kulmakivet. Ne takaavat samat ja yhtäläiset oikeudet kaikille ihmisille taustasta ja ominaisuuksista riippumatta. Yleisten ihmisoikeussopimusten lisäksi on nähty kuitenkin tarpeelliseksi laatia tietyille ryhmille heidän eritystarpeitaan turvaavia erillissopimuksia. Näistä yksi on vuonna 2006 hyväksytty Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus eli YK:n vammaissopimus. Sen keskeiset johtoajatukset ovat mm. itsemääräämisoikeus, saavutettavuus, yhdenvertaisuus sekä osallisuus. Siis periaatteet, jotka löytyvät myös uudesta vammaispalvelulaista.
Vammaissopimuksen keskeinen, osallisuuteen liittyvä velvoite tarkoittaa vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen mukaan ottamista kaikkeen heitä koskevaan päätöksentekoon. Periaate “Nothing about us without us”, ”ei mitään meistä ilman meitä” vahvistui sopimuksen myötä vammaispolitiikan ohjenuoraksi.
Sopimus ratifioitiin eli hyväksyttiin Suomessa vuosien valmistelun jälkeen vuonna 2016. Kun valtio hyväksyy sopimuksen, tulee siitä osa sen voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sen periaatteet on siten huomioitava kaikessa kansallisessa lainsäädännössä. Ja näin Suomessa on pyritty tekemään. Tehtiin vammaispoliittisia ohjelmia ja alettiin rakentamaan päätöksenteon järjestelmiin vammaisten osallisuutta vahvistavia yhteistyöelimiä. Osallisuuden foorumeiksi luotiin mm. vammaisneuvostot, vammaisyhdistysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden yhteistyöfoorumit.
Kuntalakiin (2015) tuli velvollisuus perustaa vammaisneuvostoja ja sama velvollisuus sisältyy myös lakiin hyvinvointialueista (2021). Niiden tehtävänä on vaikuttaa kunnalliseen tai hyvinvointialueen suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan kaikilla hallinnonaloilla. Näiden neuvostojen perustamista perusteltiin juuri YK:n vammaissopimuksen osallisuuteen liittyvillä velvoitteilla. Vammaissopimuksella on siten ollut vahva vaikutus suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmien osallisuutta vahvistavien rakenteiden kehittymiseen. Prosessin myötä myös kokemustiedon ja -asiantuntijuuden merkitys on tunnistettu ja tunnustettu.
Lainsäädäntö kuvaa yhteiskunnan tahtotilaa. Silti pelkkä lainsäädännön muutos ei välttämättä tuota yhteiskunnallisia muutoksia, ei ainakaan nopeasti. Ennakkoluuloja, vääriä käsityksiä ja asenteita ei muuteta hetkessä. Kokemusasiantuntijoiden osaamista ei ole aina hyödynnetty riittävästi tai riittävän monipuolisesti kaikessa yhteiskunnallisessa suunnittelussa. Vammainen saatetaan edelleen nähdä passiivisena kohteena ja tuen vastaanottaja, eikä niinkään aktiivisena oikeuksiaan käyttävänä kansalaisena tai yhdenvertaisena kumppanina päätöksenteossa. Vaikka eteenpäin on menty, tehtävää edelleen on. Siksi me vammaisjärjestöt muistutamme vaikuttamistyössämme YK:n vammaissopimuksen velvoitteista ja kuulovammaisten sekä heitä edustavien järjestöjen osallistamisesta niihin päätöksiin, jotka heitä itseään koskevat.
Osallisuus on tärkeää yksilölle, mutta sillä on myös yhteisöllinen merkitys. Osallisuus tuottaa osallisuutta. Kuulovammaiset poliitikot ja muut aktiiviset toimijat vievät tärkeätä kokemustietoa päätöksentekoon, mutta sen lisäksi he luovat esimerkillään myös malleja ja raivaavat tietä muille. Vammais- ja vanhusneuvostoissa toimii nyt edustajina yhteensä yli viisikymmentä Kuuloliiton jäsenyhdistykseen kuuluvaa kuulovammaista. Monia kuulovammaisia on päättäjinä alue- ja kunnanvaltuustoissa sekä mukana ehdokkaina kevään eduskuntavaaleissa. Toivomme kaikille mukana oleville menestystä tässä erittäin tärkeässä osallisuus- ja vaikuttajatyössä.