Kuulovammainen, käytä valtaasi vaaleissa!
Tekstin on kirjoittanut Kuuloliiton asiantuntija Päivi Vataja. Se on osa kuntavaalien blogisarjaa ja avaa tavoitettamme 4. Varmistamme kuulovammaisten kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet. Tutustu Kuuloliiton vaalitavoitteisiin ja muihin blogikirjoituksiin: Kunta- ja aluevaalit 2025. Kuva: Joel Virtanen.
Kevään kaksoisvaalit ovat aivan nurkan takana, kun sunnuntaina 13.4.2025 valitaan samanaikaisesti uudet päättäjät sekä alue- että kuntavaaleissa. Äänioikeusilmoitukset ovat tipahtaneet postilaatikkoihin, vaalikoneet avautuneet ja ennakkoäänestys käynnistynyt.
Alue- ja kuntavaalit ovat lähidemokratiaa. Niissä on kyse lähipalveluista kuten terveys- ja hoivapalveluista, yhteisistä tiloista ja lähikouluista. Alueilla ja kunnissa päätetään myös monista kuulovammaisia koskettavista asioita. Miten kuulonhuollon palvelut hoidetaan ja mitä tehdään jonoille? Kuuluuko kuulovammaisen ääni ja kuunnellaanko alueen tai kunnan vammais- ja vanhusneuvostoja? Ovatko kokoustilat esteettömiä ja löytyykö niistä induktiosilmukka? Entä koulujen kuunteluympäristö tai yhdistysten tukeminen? Arjen asioita, joilla on suuri merkitys kuulovammaisille. Nyt on hyvä hetki miettiä mitä ovat ne asiat, joihin juuri sinä kuulovammaisena haluat vaikuttaa tai haluat edustajasi edistävän.
Vapaat vaalit ja äänestäminen ovat demokratian kulmakiviä. Demokratia tarkoittaa kansan valtaa (kreikaksi demos = kansa, kratos = valta), oikeutta valita ne henkilöt, jotka päättävät itselle tärkeistä asioista. Ja tarvittaessa myös äänestää heidät pois päättäjien paikalta.
Demokratiasta on pidettävä huolta, sitä on puolustettava ja sen arvot nähtävä. Siitäkin huolimatta, ettei päätöksenteko omasta mielestä toimi aina täydellisesti. Demokratia ei saa haalistua itsestäänselvyydeksi, kun siihen totutaan ja passivoidutaan välinpitämättömiksi. Tällöin demokratia rapautuu ja valta kansalta valuu jonnekin muualle, pahimmillaan hyvin pienelle omaa etuaan ajavalle ryhmälle.
Vaalit ovat satojen, ellei tuhansien vuosien aikana kehittynyt demokratian hienous. Suomessakin äänestäminen on ollut mahdollista kaikille vasta hieman yli 100 vuotta. Siis melko tuore ilmiö Suomenkin historiassa, eikä edelleenkään itsestäänselvyys suuressa osassa maailmaa.
Kuuloliitto haluaa omissa alue- ja kuntavaaliteeseissään, että tulevat päättäjät varmistavat kuulovammaisten asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ja yhteiskunnallisen osallisuuden. Osallisuuden vaatimus on kirjattu useisiin lakeihin, mukaan lukien perustuslaki, sosiaalihuoltolaki ja vammaispalvelulaki. Kirjaus ei ole siis toive, suositus tai hyvän tahdon ele.
Osallisuus toteutuu ottamalla kuulovammaiset mukaan päätöksentekoon, huolehtimalla kuuloesteettömyydestä, tukemalla alueen kuuloyhdistyksiä ja antamalla todellista vaikutusvaltaa vammais- ja vanhuusneuvostoille. Tai hyödyntämällä kokemustoimijoita kehittämistyössä, vaikka asiakasraadeissa. Keinoja on monia. Kunta- ja aluevaaliteeseissään Kuuloliitto kuvaa konkreettisesti miten kuulovammaisten osallisuus vahvistuu ja miten heidän hyvinvointiaan edistetään. Ne kannattaa lukea.
Vaalit ja äänestäminen ovat keskeisiä osallisuuden muotoja. Yksittäisellä kansalaisella on valtaa, kun hän äänestää vaaleissa. Ja jokainen ääni on tärkeä. Yhdessä ne muodostavat sen kriittisen massan, joka saa aikaan asioita. On aika käyttää tätä valtaa sekä pitää huolta demokratiasta ja samalla kuulovammaisten hyvästä elämästä.