Kuulopolku voi kulkea myös kuntoutuksen kautta
Kuulo-Auriksessa työikäiset kuntoutujat pääsevät pohtimaan työhön ja kuuloon liittyviä asioita ammattilaisten ohjauksessa.
– Monenlaiset polut voivat johtaa kuntoutukseen. Kuulo on saattanut alentua pikkuhiljaa ja alentuneen kuulon kanssa on kenties sinnitelty pitkään. Toiset ovat kuuroutuneet äkillisesti. Kuntoutuksessa käy myös tinnitusasiakkaita, henkilöitä, joilla on kuulonäkövamma, sekä aikuisia, joille seuraava vaihtoehto kuulomaailman säilyttämiseksi olisi sisäkorvaistuteleikkaus. Kuntoutuksessa käyvät myös uuden apuvälineen käyttöön ja uuteen kuulomaailmaan totuttelevat, kertovat kuntoutuspalveluja tarjoavan Kuulo-Auriksen kuntoutusjohtaja, psykologi Kristiina Laakso ja hallintopäällikkö, fysioterapeutti Marianne Montonen.
– Työikäisten kuntoutus tähtää toimintakyvyn tukemiseen, elämänlaadun parantamiseen ja itsenäiseen selviytymiseen sekä erityisesti työssä pärjäämisen tukemiseen, töihinpaluuseen, työelämän aloittamiseen tai uuteen ammattiin hakeutumiseen. Töissä jaksaminen tai työllistyminen on kuntoutuksen sisäänkirjoitettu tavoite. Kuntoutujien työtaustat ja tilanteet työn suhteen ovat kuitenkin hyvin moninaisia, toteavat Laakso ja Montonen.
– Arjen ja työelämän tarpeita kuntoutukselle on tärkeää pohtia jo kuntoutushakemuksessa. Ne voivat liittyä esimerkiksi työkyvyn ylläpitämiseen, vuorovaikutukseen, voimavarojen hakemiseen ja jaksamisen tukemiseen, apuvälineiden käyttöön tai hälyisissä ympäristöissä pärjäämiseen, listaa Laakso.
Koska Kuulo-Auris toteuttaa Kelan myöntämää, moniammatillista ja harkinnanvaraista yksilökuntoutusta, kuntoutusta haetaan Kelalta (hakemuksella KU132). Kuntoutus on lääkinnällistä: se jatkaa lähettävän tahon – esimerkiksi sairaalan tai työterveyshuollon – kanssa aloitettua kuntoutusta ja siitä myös raportoidaan lähettävälle taholle. Kuntoutushakemukseen liitetään aina lääkärin B-lausunto.
Kuntoutushakemuksen käsittely kestää neljästä kuuteen viikkoa. Päätös koskee yleensä kahdesta neljään jaksoa, jotka toteutetaan vuoden aikana. Yhden jakson kesto on viisi vuorokautta. Kuntoutujalle jaksot ovat maksuttomia sisältäen päivä- ja iltaohjelman sekä majoittumisen ja ruokailut.
– Kela valvoo kuntoutusta ja edellyttää sitä toteuttavalta työryhmältä tiettyä kokemusta ja ammattitaitoa. Kuulo-Auriksessa työryhmään kuuluvat korva-, nenä-, kurkkutautien erikoislääkäri, psykologi, puheterapeutti ja sosionomi, minkä lisäksi paikalla ovat myös fysioterapeutti, sairaanhoitaja ja tarvittaessa toimintaterapeutti. Lisäksi kuntoutusjaksoihin sisältyy asiantuntijaluentoja kuulo- ja aistivamma-alan sekä työelämän ammattilaisten vetämänä, kertoo Montonen.
Kuntoutusjaksoja räätälöidään joustavasti yhteistyössä lähettävän tahon, kuntoutujan ja Kuulo-Auriksen kanssa. Kuntoutusjaksojen välissä kuntoutuksessa saatuja vinkkejä ja oppeja harjoitellaan omassa arjessa ja työssä. Tarvittaessa väliajoilla voi olla yhteydessä kuntoutushenkilökunnan kanssa.
Kuntoutusjakso koostuu yksilö- ja ryhmätapaamisista moniammatillisen työryhmän jäsenten kanssa. Jaksoilla tapaa aina myös samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ja aikaa jätetään vertaiskeskustelulle. Myös omaiset ovat tervetulleita ja heille tarjotaan omaa, erillistä ohjelmaa.
– Keskustelunaiheita ovat esimerkiksi kuulovamma, apuvälineet, kommunikaatio ja vuorovaikutustaidot. Lisäksi kuntoutujat pohtivat tyypillisesti omaa sopeutumistaan, identiteettiään, työelämän asioita sekä musiikin asemaa elämässään, listaa Laakso.
– Musiikki tuntuukin olevan keskustelun ja joskus jännityksenkin aihe monille aikuisille, joiden kuulomaailmassa tapahtuu muutoksia. Usein kuntoutuja on huolissaan siitä, että musiikista joutuisi luopumaan, kun kuulo heikkenee. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla! tähdentää Montonen.
– Musiikkia voi käyttää myös kuuntelutaitojen harjoittamiseen ja uuteen äänimaailmaan totuttelemiseen esimerkiksi kuulokojeen saannin tai sisäkorvaistutteen aktivoinnin jälkeen, jatkaa Laakso.
Työelämässä mukana olevat pohtivat usein työelämän vuorovaikutustilanteita ja hälyisyyttä sekä stressiä, unta ja jaksamista. Myös alanvaihtoon ja uudelleen kouluttautumiseen liittyvät kysymykset ovat esillä.
– Kuntoutuksessa voidaan kartoittaa esimerkiksi huuliolukutaitojen kehittämistä ja selvittää onko henkilöllä tarvittavat apuvälineet käytössä. Myös työolosuhteiden ja työn mukauttamismahdollisuuksia sekä työyhteisön toimintatapoja pohditaan. Nämä pohdinnat on toki sitten vietävä myös työnantajan ja työterveyshuollon tietoon sekä mietittävä yhdessä ja tapauskohtaisesti toimivia ratkaisuja, kertoo Laakso.
– Myös työstä palautumista ja rentoutumista harjoitellaan kuntoutuksen aikana. Tavoitteena on kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistuminen, lisää Montonen.
Lisätietoja Kuulo-Auriksesta: www.auris.fi, Kuulo-Auriksen palvelut työterveyshuolloille ja http://www.auris.fi/tyoterveydelle
Lisätietoja Kelan kuntoutuksista: http://www.kela.fi/moniammatillinen-yksilokuntoutus
Alkuperäinen artikkeli julkaistu Kuuloviestissä 6/2017
Teksti ja kuva: Viivi Kaakinen
Kirjoittajan luvalla muokattu 14.5.2018, Annina Virta