Kuulonkuntoutuksen kehittämistyö mahdollistaisi kuulovammarekisterin perustamisen
Eduskunnan vammaisasioiden verkoston (Vamyt) puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen jätti yhdessä muiden edustajien kanssa lokakuussa kirjallisen kysymyksen kuulovammarekisterin perustamisesta. Krista Kiurun vastaus asiassa saatiin marraskuun alussa. Vastauksessa suhtaudutaan myönteisesti kuulonkuntoutuksen tietopohjan kehittämiseen ja tunnistetaan rekisteritietojen keräämisen tärkeys.
Kuulovammarekisteristä keskustellaan ajankohtaisessa tilanteessa, koska kesäkuusta 2021 lähtien on toiminut kuulon kuntoutuksen alatyöryhmä STM:n toimeksiantamana. Ryhmän tavoitteena on kirjoittaa kuulon kuntoutukseen ohjautumisen perusteet, joiden tarkoitus on yhdenvertaistaa kuulonkuntoutuksen käytäntöjä eri puolella Suomea. Ryhmän työskentelyn aikana on tullut selväksi, että kuulonkuntoutuksessa on myös paljon kehitettävää. On puhuttu mm. kirjaamiskäytännöistä, rakenteisen tiedon tärkeydestä sekä validien suomenkielisten laatumittarien luomisesta. Ministeri Kiurun vastaus korostaa samaa asiaa: ”Myös kuulovamman tutkimisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta tarvitaan vertailukelpoista, rakenteisessa muodossa olevaa rekisteritietoa.”
Vastauksessa tuodaan esiin viime aikoina kehitetyt terveydenhuollon laaturekisterit ja todetaan, että: ”Laaturekisterit kohdistettaisiin suurivolyymisiin kansansairauksiin, joiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa on erityistä hyötyä tietojen yhdistämisestä eri lähteistä kokonaisiksi hoito- ja palveluketjuiksi”. Tämän osalta Kuuloliitto korostaa, että Suomessa ei vielä tunnisteta huonon kuulon kansantaloudellista ja – terveydellistä merkitystä. Kuulonkuntoutuksen resurssit ovat Suomessa olleet tarpeeseen nähden liian pienet ja resurssien puute on myös vaikeuttanut tietopohjan kehittämistä ja mittareiden luomista. Jatkossa tulee tunnistaa paremmin hoitamattoman kuulonaleneman kansantaloudellinen ja -terveydellinen merkitys sekä kuulonkuntoutuksen todellinen tarve. Jos ikääntyneen kuulonalenemaa ei kuntouteta, tuo se tutkimusten mukaan lisäkuluja muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Hoitamaton kuulonalenema lisää ikääntyneen riskiä muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmiin, masennukseen, sosiaaliseen eristäytymiseen sekä kaatumiseen ja liikkumisen vähenemiseen.
Ministerin vastauksen lopuksi tuodaan esiin, että ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kartoittaa osana laatu- ja vaikuttavuustiedon koordinaatiotoimintaansa myös muiden asiakas- ja potilasryhmien, kuten kuulovammaisten, osalta tietotuotannon mahdollisuuksia”. Kuuloliitto näkee tämän erittäin tärkeänä avauksena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tehtävään kartoitus- ja kehittämistyöhön on tärkeä ottaa mukaan kuulonkuntoutuksen ammattilaiset ja myös kuntoutujia edustavat järjestöt, kuten Kuuloliitto. Osana sote-uudistusta ja valmisteilla olevaa kuulon kuntoutukseen ohjautumisen kehittämistyötä, tulee saada riittävät resurssit, esimerkiksi erillinen kohdennettu kehittämisraha, kuulonkuntoutuksen tietopohjan vahvistamiseen ja suomenkielisten mittarien luomiseen. Vain näin varmistetaan, että jatkossa saadaan riittävää tilasto- ja rekisteritietoa kuulonkuntoutuksesta. Tällainen tieto tukee myös huonon kuulon vaikutusten tunnistamista ikääntyneen toimintakykyyn sekä mahdollistaa toimivien interventioiden hyödyn ja vaikuttavuuden osoittamisen.
Kuulonkuntoutuksen kehittämistyö vaatii riittävät resurssit, joiden avulla kehittää mittareita ja tietopohjaa. Tilasto- ja rekisteritieto tukee myös laadukkaampien kuulonkuntoutuksen palvelujen kehittämistä.
Anniina Lavikainen
Kehittämispäällikkö
Vammaisfoorumin edustaja STM:n kuulon kuntoutuksen alatyöryhmässä 06/2021 lähtien.
Kirjallinen kysymys kuulovammarekisterin perustamisesta (PDF)
Vastaus kirjalliseen kysymykseen kuulovammarekisterin perustamisesta (PDF)
Asian käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla (linkki)