Tiedote

Kuulonkuntoutukseen tulee panostaa jo perusterveydenhuollossa 

Lääkäri tutkii miehen korvaa otoskoopilla.

Kuuloliitto peräänkuuluttaa kuulopalvelujen vahvistamista perusterveydenhuollossa. Esimerkiksi kuulontutkimuksia voitaisiin tehdä myös sote-keskuksissa. Kuuloon liittyvät ongelmat ovat väestötasolla yleisimpiä terveyshaasteita. 

Suomessa hyvinvointialueet ovat käynnistäneet toimintansa ja perustason palvelujen vahvistamista tavoitellaan erityisesti sote-keskuksien toimintaa ja palveluja kehittämällä.

— Perustason kuulopalvelujen vahvistaminen tukisi erityisesti ikääntyneiden kuulo-ongelmien varhaisempaa tunnistamista ja sujuvoittaisi kuulonkuntoutuspolkua, toteaa Kuuloliiton kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen.

Kuuloliitto korostaa, että audionomien osaamista hyödyntämällä entistä suurempi osa kuulonkuntoutuksen hoitopolun vaiheista, kuten kuulon tutkimukset, voitaisiin tehdä jo sote-keskuksissa. Näin vältettäisiin päällekkäisiä tutkimuksia ja kuulonkuntoutuksen hoitopolun pitkittyminen.

— Vahvat perustason palvelut tukevat myös oikea-aikaista kuulonkuntoutukseen pääsyä, Lavikainen sanoo.

THL:n koordinoimassa Terve Suomi -tutkimuksessa selvitetään parhaillaan väestön terveydentilaa. Tutkimuksella saadaan myös tuoretta tietoa suomalaisen väestön kuulon tilanteesta. Tutkimuksessa osallistujien kuulo tutkitaan hälypuhetestillä, joka antaa perinteisiä kuulontutkimuksen menetelmiä tarkemman käsityksen kuulosta arjen tilanteissa. Kuulonkuntoutuksen aloittamisen arvioinnissa huomiota tulee kiinnittää myös siihen, miten henkilö tosiasiallisesti pärjää arjessa kuulonsa kanssa.

Kuuloliitto pitää tärkeänä, että Suomessa kuulo-ongelmat tunnistettaisiin ajoissa, sillä heikentyneellä kuulolla on yhteys myös ikääntyvän muistiin ja tiedonkäsittelytaitoihin.

— Kuntouttamaton kuulonalenema lisää muistisairauksien riskiä. Erityisesti keski-iässä aloitettu kuulonkuntoutus tukee muistia ja tiedonkäsittelyä myöhemmällä iällä, Lavikainen painottaa.

Maaliskuun 3. päivänä vietetään jälleen Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälistä kuulopäivää. Tänä vuonna päivän tavoitteena on edistää kuulonkuntoutuksen perustason palveluihin panostamista. Kuulo-ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää sekä kansanterveyden että -talouden kannalta, sillä kuuloon liittyvät ongelmat ovat yleisimpiä terveyshaasteita väestön keskuudessa. WHO:n mukaan yli 60 % kuulo-ongelmista voitaisiin käsitellä perusterveydenhuollossa.

Lisätietoja

Anniina Lavikainen, kehittämispäällikkö
anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, p. 050 303 4841

Kuva: Rodeo.fi