Kuuloliitto julkaisi eduskuntavaalitavoitteensa
Eduskuntavaaleja ja tulevaa hallitusohjelmaa ajatellen Kuuloliitto on julkaissut viisi vaaliteesiä, jotka käsittelevät kuulovamman varhaista tunnistamista ja sote-palveluja, työelämään ja viestinnän saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä sekä kuuloyhdistysten ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista. Lisäksi huonokuuloiset nuoret ovat muotoilleet oman nuorten teesin, jossa korostetaan onnistuneen koulutuspolun merkitystä työllistymisen kannalta.
Ensimmäisessä vaaliteesissä Kuuloliitto korostaa erityisesti aikuisten kuulovammojen parempaa tunnistamista ja kuulokojesovitusten määrän lisäämistä. Ikääntyneiden hoitamattomalla kuulovialla on laaja-alaisia terveydellisiä vaikutuksia, kuten masennus- ja kaatumisriskin kasvaminen. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineisiin investoiminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kuin kuulovian hoitamatta jättäminen. Suomi on Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan nähden jälkijunassa kuulokojesovitusten määrässä sekä audionomien koulutuksen laajuuden ja kehittämisen suhteen.
Suomalaisen väestön ikääntyessä ja nuorempien sukupolvien pienentyessä tulee varmistaa, että vammaisten ja osatyökykyisten työpanos tulee työelämässä käyttöön. Jatkossa ei ole varaa pitää koulutettuja kuulovammaisia työntekijöitä työvoiman ulkopuolella, vaan on panostettava keinoihin, joilla turvataan töihin pääsy ja työelämässä pysyminen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Työikäisten kuulovammaisten palveluketjujen toimivuus tulee varmistaa, tulee lisätä työnantajien ja työntekijöiden tietämystä saatavilla olevista tuista, kuten työolosuhteiden järjestelytuesta ja palkkatuesta. Lisäksi tulee varmistaa, että työelämätulkkaus toimii saumattomasti kuulovammaisen työntekijän kannalta.
Tiedonsaantia eri palveluissa tulee kehittää kuulovammaisille saavutettavaksi. Vieläkin keskeisiä julkisia ja digitaalisia palveluja voi olla tarjolla kuulovammaisille vain esteellisissä muodoissa. Esimerkiksi HUS:in alueella jo käytössä oleva, valtakunnalliseksi palveluksi laajentuva, päivystykseen ohjautumista tukeva 116117-päivystysapupalvelu on saatavilla tällä hetkellä vain puhelinpalveluna. Hätätekstiviestipalvelun saamisessa kesti 15 vuotta, 116117-päivystysapupalvelu tulee saada tekstiviesti- tai chat-palveluksi mahdollisimman pian. Lisäksi tulee kehittää tekstityksen laatua ja saada suorat lähetykset tekstitettäväksi ensiesityksen yhteydessä vuodesta 2020 eteenpäin.
Järjestötoiminta on suomalaisen yhteiskunnan ydin, ja sen tähden tulee taata se, että paikallisyhdistyksillä ja valtakunnallisilla järjestöillä on mahdollisuus olla mukana järjestöyhteistyössä eri osallistumisen tasoilla. Lisäksi Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustusjärjestelmää tulee kehittää yhteistyössä eri järjestöjen kanssa kunnioittaen järjestöjen autonomiaa ja pyrkien hallinnollisen taakan keventämiseen.
Kuuloliiton kampanjaan voi osallistua haastamalla eduskuntavaaliehdokkaita sekä esittämällä heille vaalitavoitteisiin liittyviä kysymyksiä. Ehdokkailla on mahdollisuus saada vastauksensa näkyviksi Kuuloliiton sivuilla. Kampanjassa nostamme esiin eri tavoitteita myös blogikirjoitusten keinoin. Voit tarjota meille blogikirjoitusta siitä, miksi teesit ovat sinulle tärkeitä, ja miksi tavoitteisiin tulee pyrkiä.
Anniina Lavikainen
Kehittämispäällikkö
Kuuloliitto ry