Kuuloliitto ehdottaa täysimääräiselle suoratekstitykselle selkeätä siirtymäaikaa
Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Kuuloliitolta lausuntoa valtioneuvoston asetuksesta televisio- ja radiotoiminta-asetuksen muuttamiseksi. Asetuksen nimi muutetaan jatkossa audiovisuaalisten palvelujen asetukseksi.
Asetusluonnoksesta on poistettu suorien lähetysten tekstitystä tarkemmin säädellyt pykälä 12. Asetuksen perustelumuistiossa korostetaan velvoitetta suorien lähetysten täysimääräiseen tekstittämiseen. Kuuloliiton saamien tietojen mukaan kotimaisten suorien lähetysten täysimääräinen tekstitys ei ole Yleisradion puolelta mahdollista ensi vuoden alusta, kun uusi asetus tulee voimaan.
Lausunnossaan Kuuloliitto ehdottaa asetukseen pykälätasolla määriteltyä selkeää siirtymäaikaa täysimääräisen suoratekstityksen toteuttamiseksi. Kuuloliitto ehdottaa vuoden 2021 suorien lähetysten tekstityksen tavoitteeksi 50 % ohjelmatunneista, vuoden 2022 suorien lähetysten tekstityksen tavoitteeksi 75 % ohjelmatunneista ja vuonna 2023 suorat lähetykset on tekstitettävä 100 % ohjelmatunneista. Vuoden 2022 loppuun tulee säätää myös niistä suorista lähetyksistä, joita ei tekstitetä ensilähetyksen yhteydessä. Kuuloliitto ehdottaa, että niiden osalta jatketaan nykyisen asetuksen pykälässä 12 olevaa kirjausta, joka määrittää, että tällaiset lähetykset on tekstitettävä uusinnan yhteydessä.
Kuuloliitto näkee, että suoratekstitystä tulee säädellä asetuksen pykälätasolla niin kauan kun on se tilanne, jossa kaikkien ohjelmasisältöjen tekstittäminen ei ole teknisesti mahdollista. YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti Suomen tulee ottaa tavoitteeksi kuulovammaisten ja muiden vammaisten tiedonsaannin kehittäminen toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa. Tämä tarkoittaa muun muassa erilaisten suoratekstitystä tukevien tekniikoiden jatkuvaa kehittämistä.
Kuuloliitto otti myös kantaa tekstityksen ja sen toteutumisen aktiivisemmasta valvonnasta. Suomessa mediatoimijoiden toimintaa valvoo liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Kuuloliitto näkee, että uuden sähköisen viestinnän palvelulain ja asetuksen päivittämisen myötä on tekstityksen seurantamittareita kehitettävä ja tekstityksen toteutumista arvioitava erikseen kolmen ohjelmatyypin osalta: 1) kotimaisten tv-ohjelmien tekstitys, 2) tilausohjelmapalvelujen kotimaisten ohjelmien tekstitys ja 3) kotimaisten suorien lähetysten tekstitys.
Kuuloliitto korostaa ja muistuttaa, että suomalaiset mediayhtiöt ovat ainoita, joilla on suomenkielistä sisältöä ja mahdollisuus välittää kotimaisia sisältöjä tekstitettyinä. Television voima viestinvälittäjänä on reaaliaikaisuudessa. Kuuloliitto näkee erittäin positiivisena tavoitteen täysimääräisestä suoratekstityksestä. Suorien lähetysten tekstitystä tulee ehdottomasti kehittää.
Kuuloliitto näkee myös, että puheentunnistustekniikkaa tulee jatkossakin kehittää, koska se nopeuttaa tekstityksen tuottamisen prosessia, mutta keskeneräisenä tai huonolaatuisena sitä ei tule yhdistää lähetettävään ohjelmaan. Tällä hetkellä laadukkaan TV-tekstityksen tuottamiseen ja viimeistelytyöhön tarvitaan myös ihmistyövoimaa.
Lue lausunto kokonaisuudessaan: