Kuuloliiton puheenjohtaja Taru Reinikainen: Rohkeutta tekemiseen ja uskallusta kokeilla!
Kuuloliiton viidenneksitoista puheenjohtajaksi valitiin lokakuussa 2023 pidetyssä liitokokouksessa Taru Reinikainen. Hän on ollut liiton jäsen vuodesta 2020 lähtien. Tarulla on molemmissa korvissa sensorineuraalinen huonokuuloisuus, ja hän on käytänyt kuulolaiteita noin kolmen vuoden ajan.
Mikä sai sinut lähtemään vaaleihin mukaan?
Minulle edunvalvonta on aina ollut sydäntä lähellä. Helsingin Kuuloyhdistyksessä sain toki tehdä paikallista edunvalvontaa esimerkiksi vammaisneuvostossa. Uskon, että minulla on annettavaa myös valtakunnallisella tasolla. Haluan omilla kasvoillani hälventää stereotypioita kuulovammaisista ja kuulovammoista. Huonokuuloisena on myös nuoria ja työikäisiä. Minulle on tärkeää olla kaikkien huonokuuloisten asialla.
Mihin haluat panostaa puheenjohtajana?
Puheenjohtajana aion sitoutua tukemaan Kuuloliiton missiota ja tehtävää täysivaltaisesti. Yksi keskeinen tavoitteemme on kasvattaa liiton tunnettuutta. Kuulo on kaikkien asia ja se koskettaa jollakin tasolla meitä jokaista. Puheenjohtajana haluankin panostaa kuuloasioiden näkymiseen yleisellä tasolla Kuuloliiton strategiassa ja visiossa.
Liitto tekee jokapäiväisessä toiminnassa paljon laaja-alaista työtä kuuloasioiden eteen, ja haluan painotuksen näkyvän pitkäjänteisesti tavoitteissamme. Uskon tämän painotuksen lisäävän Kuuloliiton tunnettuutta myös muiden kuin kuulovammaisten parissa.
Toivon, että Kuuloliitosta tulee niin sanotulle suurelle yleisölle tuttu taho, se ensimmäinen, jota ajatellaan, kun puhutaan kuuloasioista. Kuulonsuojelulla ja kuuloympäristöllä on tärkeä merkitys kaikkien elämässä.
Miten aiot edistää Kuuloliiton tavoiteita?
Kunnianhimoisia tavoitteita pitää tietenkin olla. Toiminnan jatkuvuuden kannalta oleellista on liiton jäsenmäärän nostaminen. On pohdittava jäsenhankintakampanjaa eri kohderyhmille, kuten ruuhkavuodet ohittaneille työikäisille. Haluamme tavoittaa ihmisiä, joiden elämäntilanne antaa aikaa työn ja perhe-elämän lisäksi muuhunkin, kuten vapaaehtoistoimintaan.
Uskon, että voimme tehdä toiminnastamme houkuttelevampaa tarjoamalla monimuotoisia mahdollisuuksia osallistua. Tässä katson peiliin ja haluan olla esimerkkinä. Toimin vaativissa työtehtävissä kansainvälisellä kentällä ja haluan osoittaa, ettei kuulovamma ole este uralle.
Kuinka näet omien kokemustesi tuovan lisäarvoa Kuuloliiton toimintaan?
Olen kuulovammaisten puolesta aktiivisesti esillä omalla esimerkilläni. Olen ollut mukana muutamissa lehtiartikkeleissa, ja lähipiirissäni on alettu avoimesti keskustella kuulovammasta. Haluan korostaa, että kuulovamma ei automaattisesti tarkoita osatyökykyisyyttä. Olen itse työikäinen, ja näen tärkeänä, että eri ikäryhmät ovat näkyvissä kaikessa toiminnassamme.
Työelämäkeskustelussa on korostettava, ettei kuulovamma automaattisesti edellytä muutoksia työtehtäviin. Kun sain kuulolaitteen, kuulen normaalisti, ja tämä on parantanut elämänlaatuani. Kuulolaitteet ovat minulle välineitä, eivät merkki vammaisuudesta. Näen, että voimme yhdessä muuttaa ennakkoluuloja ja edistää avoimempaa keskustelua kuulovamman vaikutuksista eri elämäntilanteissa. Odotan innolla mahdollisuutta tuoda nämä näkökulmat vahvemmin osaksi Kuuloliiton toimintaa ja missiota.
Lue koko haastattelu uusimmasta Kuuloviesti-lehdestä!
Haastattelu: Maija Makkonen, viestinnän asiantuntija, Kuuloliitto