Kuuloliiton lausunto EU:n esteettömyysdirektiivistä: Esteettömyyden edistämisestä uhkaa tulla riisutumpaa
EU:n esteettömyysdirektiiviä valmistellaan suomalaiseksi laiksi tällä hetkellä. Työtä koordinoi sosiaali- ja viestintäministeriö yhdessä seitsemän eri ministeriön kanssa. Työryhmässä ovat mukana Vammaisfoorumin ja elinkeinoelämän edustus. Vammaisfoorumia edustaa työryhmässä Kuuloliiton asiantuntija Sami Virtanen. Vammaisfoorumi on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestöjen yhteistyöverkosto.
Tuotteita ja palvelujen koskeva EU:n esteettömyysdirektiivi tuli voimaan 17.4.2019. Direktiivin tavoitteena on lähentää EU:n jäsenvaltioiden lakeja ja asetuksia, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia. Tarkoitus on poistaa esteitä tuotteiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle, joita tulee EU:n jäsenvaltioissa.
Tavoitteena on:
- Lisätä esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta sisämarkkinoilla ja parantaa esteettömyyttä.
- Yhteiskunnasta tulee osallistavampi ja vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä helpottuu.
Kuulovammaisille käyttäjille ja kuluttajille merkittävimmät tuotteet ja palvelut, jotka kuuluvat soveltamispiiriin ovat muun muassa:
- Audiovisuaalisen median palveluihin pääsyyn käytettävät laitteet, kuten esimerkiksi digiboksi, digi-tv ja älytelevisiot.
- Liikenteeseen liittyvät palvelut, kuten verkkosivustot ja mobiilisovellukset, sähköiset matkaliput ja niiden ostaminen sekä reaaliaikaiset matkustustiedot.
- Hätänumeroon (112) yhteydenotto monikanavaisesti.
EU:n esteettömyysdirektiivi vaatii, että viranomaiset ja yksityinen sektori tekevät tietyt tuotteet ja palvelut esteettömiksi. Direktiivi on laitettava kansallisesti toimeen jokaisessa EU-maassa 28.6.2022 mennessä.
Esteettömyysvaatimusten tulee olla voimassa 28.6.2022. Säännösten soveltaminen alkaa 28.6.2025. Tämän jälkeen markkinoille tulevien tuotteiden ja palvelujen tulee olla esteettömyysvaatimusten mukaisia. Direktiivi sallii kuitenkin muutamia siirtymäaikoja.
Kuuloliiton vaatimukset lakiehdotukseen
Kuuloliitto jätti lausuntonsa 1.2.2022 sosiaali- ja terveysministeriölle. Esityksessä on edelleen merkittävä osa avoimia kysymyksiä, jonka Kuuloliitto ja myös monet Vammaisfoorumin jäsenyhdistyksetkin ottivat huomioon lausunnoissa.
Kuuloliitto nosti lausunnossa esille muun muassa:
- Kuuloliitto näkee erittäin tärkeänä kuulovammaisten oikeuksien toteutumisen kannalta, että esteettömyysdirektiivi toimeenpannaan YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen periaatteiden mukaisesti.
- Lain liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta soveltamispiiriin tulee myös liittää myös kaupunki- ja esikaupunkialueiden liikenne. Nyt ehdotus kattaisi vain kaukoliikenteen.
- Hallituksen esitystä tulee muuttaa niin, että terminaalien liikennenäytöt ja liikennevälineiden reittinäytöt kuuluvat lain soveltamisalaan.
- Matkaoperaattoreiden tulee informoida matkaan liittyvissä poikkeustilanteissa matkan tiedot matkustajan älypuhelimeen joko sovelluksen tai tekstiviestin ominaisuudessa.
- Laajakaistaa käyttävien TV-palvelujen esteettömyyttä tulee arvioida ja seurata huolellisesti.
- Ennakkorekisteröintipakon poistaminen 112-hätätekstiviestin käytöstä on kannatettavaa. Kuuloliitto pitää hyvänä myös sitä, että hätäkeskuksen tulee vastata hätäilmoitukseen ilmoituksen tekijän käyttämän viestimuodon mukaan.
- Esteettömyysdirektiivin liite 3 rakennetusta ympäristöstä tulee toteuttaa Suomen lainsäädäntöön.
- Direktiivin kansallisessa täytäntöönpanossa tulee noudattaa kansallisen yrityslainsäädännön kanssa yhdenmukaista mikroyrityksen määritelmää. Lisäksi Kuuloliitto pitää tärkeänä, että viranomaiset viestivät esteettömyyden ja saavutettavuuden hyödyistä yritysten suuntaan säännöllisesti.
- Tavoitteeksi tulee ottaa se, että saavutettavuudesta muodostuu yleisstandardi myös niiden toimijoiden digipalveluihin, joilta lainsäädäntö ei edellytä saavutettavuutta.
- Viranomaisten tulee viestiä yrityksille, että tuotteet ja palvelut tulee suunnitella jo lähtökohtaisesti kaikille sopiviksi. Kuuloliitto korostaa, että YK:n vammaissopimuksen mukaan “kaikille sopiva suunnittelu tarkoittaa tuotteiden, ympäristöjen, ohjelmien ja palvelujen suunnittelua sellaisiksi, että kaikki ihmiset voivat käyttää niitä mahdollisimman laajasti ilman mukautuksia tai erikoissuunnittelua.” Tällöin yrityksillä on vähemmän tarpeita tehdä muutoksia tuotteisin ja palveluihin myöhemmin. Kohtuuttomaan rasitukseen vetoaminen tulee olla viimesijaista tuotteiden ja palvelujen tarjoamisen suhteen.
- Jokin ministeriö ottaa vastuulleen kokonaisuuden tarkastelun määräajoin ja mahdollisen raportointivastuun EU:n suuntaan, jotta koko direktiivin valvonta olisi yhtenäistä. Sopiva ministeriö voisi olla Liikenne- ja viestintäministeriö.
- CE-merkintään olisi lisättävät tieto, jossa ilmenee minä vuonna yritys on lanseerannut tuotteen, jotta kuluttaja voi tietää minkä vuoden esteettömyyskriteerejä yritys on noudattanut.
- Lain toteutumista ja sen vaikutuksia vammaisten ihmisten oikeuksiin tulee säännöllisesti seurata riittävän tutkimus- ja tilastotiedon avulla.
Lisää esteettömyysdirektiivistä ja sen valmistelusta:
Esteettömyysdirektiivi – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)