Blogit

Kuulokojeiden huolto ontuu – nuorten opinnot ja työnteko vaarantuvat 

Kuulokojeiden huolto ontuu – nuorten opinnot ja työnteko vaarantuvat

Lasten oikeuksien viikon kunniaksi Kuuloliitto haluaa kiinnittää huomion kuulovammaisten nuorten aikuisten yhdenvertaisen oppimisen ja työnteon mahdollisuuksiin. Jo aiemmin syksyllä Yle uutisoi kuulonkuntoutuksen pitkistä jonoista. Kuulovammaiset nuoret aikuiset yhtyvät huoleen kuulonkuntoutuksen resursseista. Se näkyy myös siinä, että kuulokojeiden huolto ei toimi tarpeita vastaavalla tavalla.  Osa nuorista kertoo, etteivät he ole saaneet kojeensa huollon ajaksi ollenkaan varakojetta. Osa kertoo saaneensa varakojeen huollon ajaksi sitä vaatimalla. Osa kertoo, ettei ole uskaltanut sanoa ammattilaisille vastaan ja ovat tyytyneet olemaan ilman varakojetta jopa kuukauden ajan. 

“Kojeeni meni yllättäen rikki ja mulle sanottiin, että lainakojetta ei ole mahdollista saada huollon ajaksi. Tässä nyt oon ollut sitten jo kuukauden ilman kojetta. Mietin vaan, miten mun muka kuuluisi pärjätä töissä ja koulussa ilman kuuloaistia?” 

Kuulokojeiden merkitystä arjen toiminnoissa ei riittävästi tunnisteta  

Kuulokojeet ja sisäkorvaistutteet ovat kuulovammaisille nuorille elintärkeitä apuvälineitä, jotka mahdollistavat sujuvan kommunikoinnin ja yhteydenpidon ympäröivän maailman kanssa. Niiden avulla opiskelu, työskentely ja arjen askareet sujuvat helpommin ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kuulon apuvälineet myös tukevat käyttäjänsä itsenäisyyttä ja sosiaalista elämää. Kuulokojeen menetys huollon ajaksi voi olla kuulovammaiselle nuorelle hyvin kuormittavaa ja aiheuttaa stressiä, eristäytymistä ja kommunikaatiovaikeuksia. Tämä voi merkittävästi heikentää elämänlaatua ja työ- tai opiskelusuorituksia. Nuoret aikuiset ovat ihmetelleet kuulon apuvälinepalveluissa tapahtuvaa muutosta siirryttäessä lasten kuntoutuksesta aikuisten kuntoutuksen puolelle. 

“Mun kokemus kuulokeskuksessa käymisestä on mun koko elämän ollut positiivista, kun lasten puolella asiat aina hoituivat hyvin ja nopeasti, mutta nyt vasta pääsin kokemaan aikuisten puolen. Minulla meni molemmat kojeet rikki (toista ei voi käyttää ollenkaan) ja olin todella hämmentynyt ja surullinen siitä, etten saanut varakojeita rikkinäisten tilalle. Lisäksi olen joutunut jo melkein kuukauden kärvistelemään ilman toista laitetta, vaikka minut laitettiin maksusitoumuksella yksityiselle, josta en sieltäkään saanut varakojeita.” 

Huollon ajaksi tulisi aina saada lainakoje 

Kuulokojeen huolto on nuorten kokemuksien mukaan voinut kestää useita päiviä, jopa viikkoja ja kuukausia. Ilman lainakuulokojeita kuulovammaisen on hyvin vaikea selviytyä päivittäisistä toiminnoista, kuten käydä koulussa, töissä tai harrastuksissa. Pahimmillaan koulu- ja työtehtävät saattavat jäädä jopa tekemättä tai kärsiä viivästymisistä. Moni kokee, että tällainen tilanne on epäreilu ja estää heitä elämästä täysipainoista elämää. Nuorten kokemukset myös paljastavat ongelman nykyisessä hoitotakuulainsäädännössä, joka ei riittävästi ohjaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden huollon aikarajoja. Valtakunnallisessa apuvälineoppaassa annetaan ohjeeksi päivittäisessä suoriutumisessa välttämättömien apuvälineiden korjauksesta, että ne tulee pääsääntöisesti korjata viivytyksettä. Lisäksi ohjeistetaan, että: ”Yhteistyössä apuvälineen käyttäjän kanssa pyritään pääsääntöisesti löytämään tarpeen mukaan korvaava apuväline tai muita ratkaisuja korjauksen ja huollon ajaksi” 

Kuulovammaisten nuorten kokemuksia kojeiden huollosta toiveita tulevaisuuteen 

Nuorilla ole vielä 40 vuoden kokemusta asioiden hoitamisista erilaisissa byrokratian rattaissa, eikä kaksikymmentävuotiaalle nuorukaiselle ole helppo rasti vaatimalla vaatia itselleen varakojeita huollon ajaksi itseään vanhemmalta ammattilaiselta. On selvää, että aikuisten kuulonkuntoutuksessa kohdattujen kokemusten taustalla on resurssipula. Kuulon apuvälinettä tarvitseva kuulovammainen nuori ei voi olla sen hinnan maksaja. Nuori toivoo ammattilaiselta resurssipulan keskelläkin yksilöllisten tarpeiden kohtaamista ja arjen vaatimusten tunnistamisesta sekä tarpeiden puolesta puhumista. Nuori toivoo kuulevansa ammattilaiselta sanat:  

“Sinä tarvitset apuvälineen korjatuksi. Lähetetään koje korjaukseen kiireellisenä, sillä tarvitset apuvälinettäsi päivittäin opinnoissa ja töissäsi. En oikein saisi luvata, koska yksikön käyttövaroja on kehotettu säästämään. Mutta se on minun taisteluni resursseista päättävien kanssa. On kuitenkin oikeus ja kohtuus, että sinä saat apuvälineen pian korjattuna käyttöön.” 

 Tekstin on kirjoittanut ja koonnut

Anniina Lavikainen, Kehittämispäällikkö
Taneli Ojala, Asiantuntija, leiritoiminta
Viivi Kilpeläinen, Asiantuntija, lapset & nuoret