Kuuloesteettömyydestä hyötyvät kaikki
Kuuloliiton pitkäaikainen esteettömyystyön asiantuntija Jukka Rasa jäi ansaitulle eläkkeelle tänä keväänä. Hän on tehnyt mittavan elämäntyön kuuloesteettömyyden edistämiseksi ja parantanut kuulovammaisten ihmisten elämänlaatua ja yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollisuuksia.
Jukka, miten päädyit työskentelemään esteettömyys- ja kuunteluympäristöjen parissa?
Koulutukseltani olen arkkitehti, joten rakennetun ympäristön esteettömyys ja rakennusratkaisut ovat olleet lähellä sydäntäni. Lapsuudessani haaveilin myös sähköinsinöörin urasta. En varsinaisesti suunnitellut erikoistuvani esteettömyyteen, mutta Espoon kaupungilla työskennellessäni rakennuttajainsinööri Mauritz Petman bongasi minut ja kuulokojeeni ja houkutteli Kuuloliittoon töihin.
Aloitin työni Kuuloliitossa, tai silloisessa Kuulonhuoltoliitossa, vuoden 2000 elokuun alusta. Työuraa tuli täyteen 23 vuotta ja 8 kuukautta. Olin Espoon kuuloyhdistyksen jäsenenä jo vuosia, ja Kuuloliitossa nähtiin, että esteettömyysnäkökulmaa tulisi käsitellä laajemmin. Sitä kautta esteettömyys ja kuuloesteettömyys tulivat tutuiksi osa-alueiksi, ja olen saanut kartuttaa osaamistani niin rakennetun ympäristön kuin kuulovammaisten tarpeiden näkökulmasta. Olen siis saanut yhdistää arkkitehtitaustani ja kiinnostukseni kuulovammaisten toimintaedellytysten parantamiseen työssäni Kuuloliitossa.
Miten esteettömyystekijät voivat parantaa kuulovammaisten ihmisten elämänlaatua?
Esteettömyys on merkityksellistä kaikille, mutta erityisen tärkeää se on vammaisille ihmisille. Normaaleilla aisteilla ja liikuntakyvyllä pystyy elämään ja toimimaan hankalissakin olosuhteissa. Meille vammaisille ympäristön esteet tulevat nopeammin vastaan, oli kyse sitten liikkumisesta, tiedonsaannista tai kommunikaatiosta.
Kuulovammaisille keskeistä on, että kommunikaatio- ja kuunteluympäristöt ovat esteettömiä. Hyvä akustiikka, selkeät ääniviestit ja induktiosilmukat auttavat kuulemaan paremmin. Ilman näitä esteettömyysratkaisuja kuulovammaisten elämänlaatu ja yhteiskunnallinen osallisuus heikkenevät. Esteettömyystekijät hyödyttävät kuitenkin kaikkia ihmisiä, joten se on tärkeä tavoite meille kaikille.
Millaisia ovat yleisimmät haasteet kuulovammaisten henkilöiden kohtaamissa kuunteluympäristöissä?
Kuulovammaisille suurin haaste on tiedonsaanti. Esimerkiksi jos junan lähtöaika kuulutetaan epäselvästi, voi kuulovammainen jäädä junasta. Tai koulussa ja työpaikalla voi olla haasteita saada tarvittavaa tietoa perille. Palveluntarjoajien tulisikin varmistaa, että kuulutukset ja viestintä ovat selkeitä ja saavutettavia.
Haasteena kuulovammaisella onkin selvän saaminen puheesta. Puhe on ääntä, joka sisältää paljon informaatiota. Jotta puheen sisältämä ajatus välittyisi kuulon kautta toiselle, täytyy siitä riittävä osa tulla perille ja ymmärtää oikein.
Haasteet ovat kaikkialla samankaltaisia, mutta vain hiukan eri muodossa. Yhteistä niille on, että kommunikaatio ja äänen selkeys ovat perusasioita, jotka eivät aina toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Kuulovammaisten tarpeet tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa, jotta vältyttäisiin ongelmilta.
Mitä neuvoja antaisit niille, jotka haluavat edistää esteettömyyttä ja tukea kuulovammaisia yhteiskunnassa?
Kuulovamma on näkymätön. Nykyisin kuulokojeetkin ovat hyvin näkymättömiä, joten kanssaihmisen voi olla vaikea hahmottaa, että keskustelukumppanilla on vaikea kuulla.
Kannattaa vaan rohkeasti sanoa keskustelukumppanille, että olen huonokuuloinen ja käytän kuulokojeita. Silloin kumppani (toivottavasti) ymmärtää, jos et kaikkea kuule tai vastailet vähän mitä sattuu.
Koko haastattelu luettavissa Kuuloviestistä!
Teksti: Maija Makkonen