#Kuulo2019, miten ratkaistaan kuulonkuntoutuksen kasvavat haasteet?
Vaalikampanjointi on kuumimmillaan ja sekä internet että sosiaalinen media ovat täynnä erilaisia vaalihaasteita. Kuuloliitto kampanjoi tämän vuoden vaaleissa #kuulo2019 –tunnisteella. Keskeinen tavoitteemme on se, että kuuloasioiden ja kuulonkuntoutuksen tilanteen tulee nousta vahvemmin yhteiskunnalliseksi ja poliittisesti kysymykseksi. Suomalainen väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla ja huonokuuloisten määrä ja kuulonkuntoutuksen tarpeet tulevat Suomessa väestön ikääntymisen myötä merkittävästi kasvamaan.
Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa Kuuloliitto kampanjoi, että kaikille kuulemisen apuvälineille tulee saada yhtenäiset luovutusperusteet. Vuoden 2018 syyskuussa julkaistiin lopulta Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet –opas. Olen yhtäältä tyytyväinen siihen, että jatkossa Suomessa noudatetaan yhtenäisiä perusteita apuvälineiden myöntämisessä mutta toisaalta pettynyt ilmapiiriin, jossa yhtenäistämistyötä tehtiin. Valtakunnallisten apuvälineiden luovutusperusteiden luomisessa on korostunut priorisoinnin henki. Luovutusperusteiden kriteerien pohdinnan sijaan on rajoitettu niitä apuvälineitä, joita henkilö voi saada.
Ihmettelen syvästi tällaista suhtautumistapaa apuvälineisiin. Apuvälineiden saatavuuden rajoittamisen sijaan, tulisi laskea kuinka paljon Suomelle maksaa se, jos ihmiset eivät saa tarvitsemiaan apuvälineitä ja heidän hyvinvointinsa ja itsenäinen pärjääminen sen myötä heikentyvät. Ear Foundation on tehnyt tällaisia laskelmia kuulemisen apuvälineiden osalta ja luvut ovat todella suuria. Lisäksi heidän kokoamansa Spend2Save –tutkimusraportti osoittaa, että apuvälineiden myöntämättä jättäminen maksaa yhteiskunnalle pidemmällä aikavälillä enemmän kuin niiden myöntäminen. Toivon, että tuleva hallitus sitoutuu mahdollisista yhteiskunnallisista säästötarpeista huolimatta myös ennaltaehkäisevään näkökulmaan palveluiden myöntämisessä. Kun apuvälinettä tarvitsevalle myönnetään yksilölliset apuvälineet, kykenee hän toimimaan yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Viime aikoina julkisuudessa on ollut enemmän tutkimuksia ja uutisia huonon kuulon vaikutuksista myös ikääntyneiden muuhun terveyteen. Ikääntyneiden kohdalla hoitamaton huono kuulo voi vaikuttaa esimerkiksi kognitiivisiin kykyihin, masennus- ja kaatumisriskiin. Sen tähden olisi perusteltua, että Suomessakin ikääntyneiden huonoa kuuloa kuntoutettaisiin kuulokojeella, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuulon ja kognition välisiin yhteyksiin liittyvä uutisointi on herättänyt monenlaisia reaktioita ja osa huonokuuloisista henkilöistä on noussut korostamaan sitä, että huonokuuloiset eivät ole tyhmiä. Tunteisiin mennyt reaktio on odotettu, onhan monessa tieteellisessä tutkimuksessa nimittäin osoitettu, että huonokuuloiset joutuvat taistelemaan arjessaan erilaisten negatiivisten stereotypioiden, kuten tyhmäksi leimautumisen suhteen. Ymmärrän nämä näkemykset, mutta haluan silti tuoda ikäkuuloisten osalta esiin sen, että heidän kohdallaan kuulonkuntoutusta pitäisi vahvistaa, jotta voidaan vähentää hoitamattomasta huonosta kuulosta johtuvia muita terveysriskejä.
Kuuloliitto ottaa huomioon vaalikampanjassaan huonokuuloisten laajan ja heterogeenisen ryhmän. Eriasteisesti huonokuuloisia henkilöitä on aina vauvasta vaariin saakka. Se tekeekin Kuuloliiton vaikuttamistyöstä haastavaa mutta myös antoisaa. Tänä eduskuntavaalivuonna olen erityisen iloinen siitä, että kuulo- ja viittomakielialan järjestöt saivat luotua yhteiset lasten vaaliteesit, joissa nostimme esiin keskeisiä kuulovammaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia haasteita sekä millä keinoilla niihin tulisi vastata. Esimerkiksi korostamme sitä, että tulevan hallituksen tulisi pikimmiten jatkaa hyväksymättä jääneen vammaispalvelulain uudistusta ja ottaa huomioon tällä hallituskaudella tehty vahva pohjatyö uudeksi laiksi. Lisäksi korostamme nuorten kuulovammaisten toimivien opiskelupolkujen turvaamista: ammatillisissa opinnoissa tulee tehdä opiskelijan tarvitsemat kohtuulliset mukautukset myös työelämäharjoittelussa ja digitaalisen ylioppilastutkinnon kokeita tulee kehittää niin, että myös kuulovammaiset opiskelijat pystyvät suorittamaan kokeet ilman, että kuulovamma nousee esteeksi. Esimerkiksi muissa kuin vieraiden kielten kokeissa olevat ääniaineistot tulee lähtökohtaisesti tekstittää.
Sujuvasta opiskelupolusta seuraa tie työelämään. Vammaisilla henkilöillä tämä tie voi olla kuitenkin kivikkoisempi ja vaaliteeseissämme korostamme työikäisten kuulovammaisten työelämään pääsyn ja siellä pysymisen turvaamista. Yleisimpiin työikäisiltä kuulovammaisilta saamiini kysymyksiin kuuluu se, miten kohtuullisia mukautuksia voi työpaikalle saada, kuka ne maksaa ja mistä niihin voi saada tukea. Valitettavasti liikaa olen kuullut esimerkkejä siitä, ettei työpaikalla ole toteutettu kuulovammaisen tarvitsemia kohtuullisia mukautuksia. Onneksi tiedossani on kuitenkin myös monia esimerkillisiä työnantajia, jotka ovat mukauttaneet työympäristöä ja työn tekemisen tapoja kuulovammaisen tarpeita vastaaviksi.
Suurin este mukautusten saamiselle voi joskus olla asenne. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys vuodelta 2017 vammaisten henkilöiden kokemuksista tuo myös esiin, että yli puolet vammaisista kokee, että asenneilmapiiri työpaikoilla on huono. Tulevalla hallituskaudella vammaisten ja osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia edistävää ja työelämän esteitä poistavaa työtä tulee jatkaa.
Tulevassa hallitusohjelmassa tulisi näkyä läpileikkaavasti YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus ja Suomen sitoutuminen siihen. Hallitusohjelmassa tulisi konkretisoida, miten Suomi toteuttaa YK:n vammaissopimusta. Helmikuussa eduskunnan Vamyt-ryhmän järjestämässä vaalitilaisuudessa nousi esiin näkemys vammaispoliittisen ohjelman luomisesta ja tämä on mielestäni varteenotettava ehdotus. Vielä on reilu viikko varsinaiseen äänestyspäivään. Kuuloliiton vaalit2019-sivustolta voit katsoa, miten kansanedustajaehdokkaat ovat vastanneet heille esitettyihin kysymyksiin Kuuloliiton vaaliteeseistä. Parhaimmillaan ehdit vielä haastaa oman alueesi ehdokkaankin osallistumaan. Tärkeintä kuitenkin on, että muistat äänestää, koska äänestämällä vaikutat!
Anniina Lavikainen
Kehittämispäällikkö
Kuuloliitto ry