Kuntoutus ja kuulokurssitoiminta
Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn ja työkyvyn turvaaminen sekä kyky mahdollisimman itsenäiseen elämään. Kuntoutusjärjestelmä koostuu monista rahoittajista ja toteuttajista, joka sosiaaliturvajärjestelmän tavoin on koettu hajanaisena ja vaikeasti hahmottuvana monen toimijan kenttänä. Kuntoutusta ovat toteuttamassa muun muassa julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto, KELA, TE-keskukset, työterveyshuolto, vakuutusyhtiöt ja koulutoimi.
Kentällä toimii myös useita yksityisiä palvelujentuottajia sekä järjestöjä, jotka ostopalveluna toteuttavat kuntoutusta kuten puheterapiaa sekä STEA:n tai Kelan rahoittamia kuntoutus- ja kuulokurssitoimintaa ja kuntoutusjaksoja. Järjestäjän ja sisällön mukaan kuntoutus on perinteisesti jaoteltu lääkinnälliseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen.
Henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma on keskeinen työkalu, joka on edellytyksenä tiettyjä kuntoutuksen etuuksia tai palveluja haettaessa. Kuntoutussuunnitelma tulee olla muun muassa Kelan järjestämään kuntoutukseen kuten kuulovammaisten kuntoutuskursseille tai -jaksoille haettaessa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan asiakkaan, omaisten ja kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten yhteistyönä.
Suunnitelma tehdään aina julkisessa terveydenhuollossa, vaikka kuntoutuksen toteuttaja olisi yksityinen taho. Vastuu kuntoutussuunnitelmasta on julkisen terveydenhuollon hoitavalla lääkärillä ja se laaditaan kirjallisena joko Kelan kuntoutussuunnitelmalomakkeelle (KU 207), B-lääkärilausuntoon tai julkisen terveydenhuollon potilastietoihin. Kuntoutussuunnitelmasta kannattaa pyytää aina itselleen kopio, jota voi hyödyntää kuntoutushakemusta tehtäessä.
Kuntoutusjärjestelmä ja kuntoutuksen eri muodot esitellään kattavasti mm. järjestöjen sosiaaliturvaoppaassa.
Kuulovammaisten kuntoutuskurssit, -jaksot ja kuulokurssitoiminta
Kuntoutus-sopeutumisvalmennuskursseja ja yksilöllisiä kuntoutusjaksoja järjestää Kela joko harkinnanvaraisena tai vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kuntoutuksen toteuttaja on usein yksityinen palveluntuottaja kuten esimerkiksi Kuuloliiton kuntoutuspalveluja tuottava yhtiö Kuulo-Auris. Monille kuntoutusjaksolle voi osallistua myös kuntoutujan omainen. Aloitteen kuntoutuskurssista tai -jaksosta voi tehdä kuntoutuja itse tai sitä voi suositella sosiaali- ja terveydenhuolto, työterveyshuolto, vakuutusyhtiö tai TE-palvelut. Aloitteen tekijä voi olla myös Kela. Kelan kursseja ja jaksoja varten tarvitaan B-lääkärinlausunto tai muu lääketieteellinen selvitys. Vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutettavaan kuntoutukseen haettaessa tarvitaan hoitavan tahon tekemä kuntoutussuunnitelma.
Tiedot kuulovammaisille suunnatuista Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista ja -jaksoista sekä hakumenettelystä löytyvät Kelan verkkosivuilta.
Kuulokursseilla on mahdollisuus saada tietoa kuulovammasta ja keinoista ratkaista arjen haasteita, mutta myös kohdata toisia samassa elämäntilanteessa olevia. Kuulovammaisille suunnattuja kuulokursseja toteuttavat Kelan lisäksi myös STEA:n avustusrahoituksella monet vammaisjärjestöt. Kuulovammaisille kursseja järjestävät Kuuloliitto ja Suomen Akustikusneurinoomayhdistys. Tiedot kursseista ja hakukäytännöistä löytyvät järjestöjen verkkosivuilta.
Sosiaalitoimen vammaispalvelujen kautta on myös mahdollista hakea avustusta sopeutumisvalmennukseen.