Kuulo-Auriksesta tietoa, tukea ja henkistä kasvua
Kuulo-Auris tarjoaa kuulon kuntoutusta kaikenikäisille. Kuntoutuminen on kasvuprosessi, joka vaatii mukaan heittäytymistä. Usein lopputuloksena on voimaantuminen hyvään elämään kuulovammaisena.
Kuulo-Auriksen kuntoutusjohtaja Anu Nymanin mukaan yhteiskunnassa on pinnalla ajatus, että asiat on hoidettu kuntoon, kun henkilö on saanut kuulokojeen.
– Tarvitaan kuitenkin monenlaista tukea kuulokojeen käyttöön sekä ymmärrystä ja tietoa tilanteeseen. Täydennämme julkisen puolen palveluita.
Kuntoutuskokonaisuus kestää noin vuoden, ja siihen sisältyy kolme viiden vuorokauden lähijaksoa. Toiminta tapahtuu Helsingissä, Valkeassa Talossa, jossa on mahdollisuus myös yöpymiseen.
Kuntoutus räätälöidään kuntoutujan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Jaksoilla voidaan kertoa esimerkiksi erilaisista kuulon apuvälineistä, sosiaalietuuksista ja opinnoissa tai työelämässä pärjäämisestä.
– Paneudumme yksilöllisesti jokaiseen kuntoutujaan ja tarjoamme kuntoutusta kaiken ikäisille. Lapset ja lapsiperheet saavat erilaista tukea kuin ikäihmiset. Kuntoutukseen kannattaa hakea, jotta saa enemmän kuuloon ja hyvinvointiin liittyvää tietoa omaan arkeen.
Kuulo-Auriksessa sosionomina työskentelevä Tuula Haarala-Räisänen muistuttaa, että kuntoutukseen voi tulla matalalla kynnyksellä.
– Riittää, että on kuulovamma ja haluat lisää tietoa ja tukea arjessa selviämiseen.
Asiakkaat tulevat kuntoutukseen hyvin erilaisista elämäntilanteista.
– Myös se vaihtelee, kuinka pitkään henkilöllä on ollut kuulovamma. On sellaisiakin työikäisiä, joiden kuulo on heikentynyt voimakkaasti yhdessä yössä. Tai kuntoutukseen voi tulla henkilö, jolla on jo lapsuudesta asti ollut haasteita kuulon kanssa, mutta joka on vasta vanhemmiten herännyt asian äärelle, Nyman kertoo.
Kuulo-Auriksen sosionomi Satu Johanssonin mukaan ei ole harvinaista, että kuntoutujan kuulovammasta ei saanut lapsuudessa puhua lainkaan.
– Koskettaviakin asioita tulee esille. Koko kouluaika on saattanut olla haastava. Vielä 60-luvulla syntyneissä on sellaisia, joille opettaja on suoraan sanonut ”sinusta ei tule mitään”.
Moniammatillinen työryhmä takaa kuntoutuksen laadun ja yksilöllisyyden
Jokaisella työryhmän jäsenellä on oma osa-alueensa, josta he vastaavat.
– Samaa asiaa puntaroidaan eri näkökulmista. Kaikki käsiteltävät asiat eivät liity kuuloon, vaan yleiseen hyvinvointiin. Minä esimerkiksi kerron terveyteen liittyvistä asioista: jaksamisesta, hyvinvoinnista ja ravitsemuksesta, Nyman lisää.
Lääkäri kertoo lääketieteellisestä tiedosta kuuloon liittyen.
– Auriksessa käy säännöllisesti myös fysioterapeutti. Tavoitteensa on ylläpitää fyysistä aktiivisuutta tai herätellä siihen.
Työryhmässä on myös psykologi Kati Pekkala, joka tukee kuntoutujia yksilötasolla ja vertaistukiryhmissä.
– Psykologin kanssa pääsee pohtimaan omaa tilannettaan halutessaan syvälliselläkin tasolla, löytämään keinoja oman hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi ja käymään läpi esimerkiksi kuulovamman vaikutusta omaan elämänhistoriaan.
Toimintaterapeutti Veera Kiviluoma vahvistaa puolestaan toiminnallista pärjäämistä ja aktiivisuutta.
– Pohdimme sitä, miten kuulovamma vaikuttaa omaan jaksamiseen. Yritän aktivoida ihmisiä pois passiivisesta roolista.
Tuula Haarala-Räisänen on työskennellyt kuulon kuntoutuksen parissa jo 34 vuotta.
– Kerron muun muassa sosiaaliturvaan ja -etuuksiin liittyvistä asioista, kuulon apuvälineistä ja tulkkauspalveluista. Työssä hedelmällisintä on positiivinen asiakaspalaute. Eräs kuntoutuja totesi tullessaan kolmannelle jaksolle ”ihan kuin kotiin tulisi”. Se lämmitti mieltä.
Satu Johansson on toinen pitkään talossa viihtynyt. Vuosia on kohta kasassa 18.
– Vastuullani on ohjata erilaisia keskusteluryhmiä. Joskus pidämme ne kävellen. Silloin asiat lähtevät etenemään luontevasti. Keskusteluissa haastetaan kuntoutujia miettimään omia tavoitteita. Lapsiperheiden kohdalla pohditaan keinoja toimivaan arkeen.
Työryhmän jäsenistä huokuu vahva tyytyväisyys ja tiimihenki. Johanssonin mukaan asiakkaat aistivat sen.
– Paljon on vuosien aikana tapahtunut muutoksia, mutta se mikä pysyy, on meidän työryhmän ilmapiiri. Jos tämä on kuntoutujalle ainutlaatuinen paikka, niin on se sitä myös työntekijälle.
Lue juttu kokonaisuudessaan Kuuloviestistä 4/2023
Lisätietoja: Kuulo-Auris Oy – kuuloon liittyvät kuntoutus- ja asiantuntijapalvelut (kuuloauris.fi)
Kuulo-Auriksen moniammatillinen työryhmä: toimintaterapeutti Veera Kiviluoma (vas. ylärivi.), sosionomi Tuula Haarala-Räisänen, psykologi Kati Pekkala, kuntoutusjohtaja Anu Nyman ja etummaisena sosionomi Satu Johansson.
Teksti ja kuvat: Annette Fagerström