Kunnan tilojen ja palvelujen kuuloesteellisyys on syrjintää
Tekstin on kirjoittanut Kuuloliiton asiantuntija Anniina Horto-Lönnqvist. Se on osa kuntavaalien blogisarjaa ja avaa tavoitettamme 1. Huolehdimme kuntamme tilojen ja palvelujen kuuloesteettömyydestä. Tutustu Kuuloliiton vaalitavoitteisiin: Kunta- ja aluevaalit 2025. Kuva: Joel Virtanen.
Kunnan tilojen ja palvelujen esteellisyys on vammaisiin kohdistuvaa syrjintää eli ableismia. Se on sitä, vaikka syrjintä ei olisi tahallista. Suurin osa arkipäivän ableismista johtuu juuri ajattelemattomuudesta – siitä, että suunnittelemme maailman vammattomien näkökulmasta.
Oikeudesta syrjimättömyyteen säädetään muun muassa perustuslaissa ja yhdenvertaisuuslaissa. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että jokainen kuntalainen on kunnassanne samanarvoinen. Kuulovammaisten kuntalaisten kohdalla se tarkoittaa sitä, että myös heillä on oikeus kunnassanne samaan informaatioon ja osallistumiseen kuin normaalikuuloisilla. Kuuloesteellinen ympäristö aiheuttaa kuulovammaiselle ihmisille samanlaisen osallistumisen esteen kuin kynnys fyysisesti toimintaesteiselle.
Esteettömyyskävelyiden rinnalle kuuloesteettömyyden tarkistus
Helpoin tapa varmistaa se, että kuntanne eri tilojen ja palvelujen ääniympäristöt ovat toimivia kuulovammaisten kuntalaisten kannalta, on kysyä heiltä itseltään. Monissa kunnissa järjestetään jo nyt esimerkiksi esteettömyyskävelyitä, joilla kunnan viranhaltijat, päättäjät ja vammaiset henkilöt käyvät läpi kunnan ympäristöä. Usein tarkastelussa on ympäristön esteettömyys erityisesti fyysisesti vammaisten ja näkövammaisten näkökulmasta. Rinnalle on tärkeää ottaa esteettömyyskatselmukset, jotka huomioivat myös kuuloesteettömyyden.
Kuulovammaisten ihmisten osallistumisen esteet ilmenevät ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Siksi kunnan on huolehdittava kaikkien omistamiensa kiinteistöjen sekä järjestämiensä tai ostamiensa palveluiden kuuloesteettömyydestä. Rakenteellisesti kuuloesteettömyydessä on kyse äänensiirtojärjestelmistä, hyvästä akustiikasta eli esimerkiksi vähäisestä kaikuisuudesta, riittävästä valaistuksesta (jotta kuulovammaiset voivat hyödyntää puhujan huuliota kommunikaation tukena) sekä tilojen sijoittelusta ja suunnittelusta niin, että niissä on mahdollisimman vähän taustamelua.
Rakenteellisten ratkaisujen lisäksi yhtä tärkeää on kouluttaa kunnan ja ostopalvelujen henkilökunta ottamaan kuulovammaiset ihmiset huomioon kommunikaatiossaan sekä käyttämään mahdollisia äänensiirtojärjestelmiä. Selkeällä, rauhallisella puheella ja katsekontaktilla pääsee jo pitkälle, jos tila on muuten hiljainen ja rauhallinen.
Esteettömyysasetus edellyttää äänensiirtojärjestelmää
Jos tilassa on taustamelua tai tila on tarkoitettu erityisesti kuunteluun, on syytä asentaa äänensiirtojärjestelmä. Induktiosilmukka on hyvä valinta äänensiirtojärjestelmäksi etenkin julkisessa rakentamisessa, sillä induktiosilmukka on ainoa kansainvälisesti standardisoitu äänensiirtojärjestelmä. Se toimii siten kaikkialla ja kaikilla standardin mukaisilla osilla samalla tavalla.
Myös valtioneuvoston asetuksessa rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) säädetään äänensiirrosta. Pykälässä 12 Kokoontumistilat säädetään, että ‘’Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä.’’
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän kehittämään äänestyspaikkojen ja valtuustosalien esteettömyyttä. Työryhmän työ on vielä kesken, mutta Kuuloliiton sille esittämiä huomioita voi hyödyntää kunnissa jo nyt: Kuuloliiton lausunto äänestyspaikkojen ja valtuustosalien esteettömyydestä (2024).