Kirjallinen kysymys eduskunnan puhemiehelle kansallisen kuulovammarekisterin perustamisesta
Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmä (VAMYT) ja sen puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen ovat tehneet oheisen kirjallisen kysymyksen, koska Suomessa ei tällä hetkellä ole rekisteriä kuulovammaisuudesta.
Suomessa on arvioiden mukaan noin 800 000 henkilöä, joilla on jonkinasteinen kuulonalenema. Suomessa on yli 100 000 kuulokojeiden käyttäjää ja heidän lisäkseen noin 200 000 henkilöä hyötyisi kuulon kuntoutuksesta. Valitettavasti nämä luvut perustuvat kuitenkin edelleen arvioihin, sillä Suomesta puuttuu vielä ajantasainen kuulovammarekisteri.
Ikääntyneiden hoitamaton kuulonalenema lisää riskiä masennukseen, sosiaaliseen eristäytymiseen, muistiongelmiin sekä kasvattaa kaatumisriskiä ja kaventaa elinpiiriä. Ikääntyneen kuulovamma vaikuttaa myös läheisen elämään elinpiiriä kaventavasti.
Suomessa ei ole rekisteriä kuulovammaisuudesta, mikä vaikeuttaa kuulovammaisuuden esiintyvyydessä ja kuulonkuntoutuksen palveluissa tapahtuvien muutosten seuraamista sekä kuulonkuntoutuksessa tarvittavien resurssien tarkkaa arvioimista. Tutkimusten perusteella tiedetään, että kuulonkuntoutus on monessa Euroopan maassa aliresursoitu eikä erityisesti iän myötä alkanutta kuulovammaisuutta ja siihen liittyviä palvelutarpeita tunnisteta riittävästi.
Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä kattavat terveydenhuollon laaturekisterit myös kuulovammaisuudesta, joiden pohjalta pystytään seuraamaan tehtyjen toimenpiteiden määrää ja terveydenhuollon laatua. Suomessa puolestaan käytössä olevan näkövammarekisterin avulla kyetään seuraamaan näkövammaisuuden esiintyvyyttä ja näkövammaisten sosioekonomisessa tilanteessa, kuten koulutuksessa ja työllisyydessä, tapahtuvia muutoksia, mutta kuulovammaisten osalta rekisteriä ei ole vielä olemassa.
Väestön kasvaessa ikääntyneiden kuulonalenemien kansantaloudellinen ja -terveydellinen merkitys kasvaa. Tilasto- ja rekisteritietoa tarvitaan riittävien resurssien turvaamiseksi kuulonkuntoutukseen tulevilla hyvinvointialueilla. Sote-uudistuksen rahoitusmalliin ja tarpeen määrittelyn laskemisessa huomioitaviin tekijöihin tulee saada jatkossa kuulovammaisuus mukaan.
Kuulovammarekisteri tukisi kuulovammaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden tarkempaa määrittelyä ja resurssien arvioimista. Suomeen tuleekin perustaa kuulovammarekisteri ajantasaisen tiedon ja tätä kautta myös hoidon ja kuntoutuksen resurssien tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus ryhtyy kansallisen kuulovammarekisterin perustamiseksi ajantasaisen tiedon ja tätä kautta hoidon ja kuntoutuksen resurssien tehokkaan kohdentamisen varmistamiseksi?
Helsingissä 15.10.2021
Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT)
Merja Mäkisalo-Ropponen (sd)
Noora Koponen (vihr)
Petri Honkonen (kesk)
Paula Risikko (kok)
Veronica Rehn-Kivi (rkp)
Seuraa asian käsittelyä eduskunnan verkkosivuilla.
________________________________
Kuuloliitto on pitkään pitänyt esillä toiminnassaan kuulovammaisuuteen liittyvän tietopohjan vahvistamista Suomessa. Kuten muistakin sairauksista ja vammoista, myös kuulovammaisuudesta tulee olla saatavilla tarkempaa tilasto- ja rekisteritietoa, muun muassa kuulokojeiden käyttäjien määrästä ja määrissä tapahtuvista muutoksista. Vain näin voidaan arvioida tietoon pohjautuen kuulokojekuntoutukseen tarvittavia resursseja. Lisäksi tarkempi tietopohja mahdollistaa myös kuulovammaisuuden esiintyvyydessä ja kuulovammaisten sosioekonomisessa tilanteessa tapahtuvien muutosten arvioimisen. Suomi on ratifioidessaan YK:n yleissopimuksen vammaisten ihmisten oikeuksista, sitoutunut myös vammaisuuteen liittyvän tietopohjan ja tutkimuksen vahvistamiseen ja kehittämiseen.
Lisätietoja:
Sanna Kaijanen
Kuuloliiton toiminnanjohtaja
p. 040 5081716
sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi