Keskustelu kuulonkuntoutuksen priorisoinnista on jo alkanut
Hallituksen kehysriihessä päätettiin monista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen heikennyksistä ja leikkauksista. Perusterveydenhuollon hoitotakuu pitenee uudelleen kolmeen kuukauteen. Epäselvää on, mistä sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajauksessa aiotaan konkreettisesti luopua. Keskustelu kuulonkuntoutuksen priorisoinnista on jo kuitenkin alkanut.
Kuuloliitto osallistui maaliskuussa valtakunnallisille audiologian päiville, joissa yhtenä aiheena oli kuulonkuntoutus hyvinvointialueilla sekä alueiden vaikean taloustilanteen vaikutukset palveluihin. Päivillä esitettiin ehdotus kuulokojekuntoutuksen kriteerien tiukentamiseksi osana ministeriön pyytämää palveluvalikoiman rajaamista. Ehdotus herätti kuitenkin ammattilaisyleisössä kritiikkiä eikä saanut kannatusta. Oikea-aikaista kuulonkuntoutukseen ohjautumista tulee pikemminkin edelleen kehittää valtakunnallisen kuntoutukseen ohjaamiseen oppaan näkemysten mukaisesti. Laajan tutkimustiedon valossa hoitamaton kuulovika lisää riskiä terveydelle, muun muassa kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemiselle. Toimivaa kuuloa ja kuulon apuvälineitä tarvitaan yhdenvertaisesti myös arjessa selviytymiseen, kuten opiskeluun, työelämään ja palveluissa asiointiin.
Kuuloliitto ymmärtää vaikean kansantaloudellisen tilanteen. Ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia sekä laadukasta lainvalmistelua on kuitenkin kunnioitettava. Terveydenhuollon priorisointikeskusteluja ei saa käydä pelkästään ammattilaisvetoisesti, vaan keskusteluihin on otettava mukaan myös kansalaiset ja heitä edustavat kansalaisjärjestöt. Priorisointia tapahtuu tällä hetkelläkin, mutta ilman julkista keskustelua ja yhteisesti päätettyjä linjauksia se uhkaa jäädä liikaa yksittäisen lääkärin tai sosiaalityöntekijän harteille. Kansalaisille priorisointi näyttäytyy tällöin epäjohdonmukaisuutena sekä erilaisena kohteluna ilman hyväksyttävää syytä.
Apulaisprofessori Paulus Torkin vetämässä Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi -hankkeessa kokeiltiin keinoja toteuttaa priorisointikeskustelua kansalaiset osallistavalla tavalla. Myös Kuuloliitto osallistui hankkeen työpajoihin. Hankkeen lopputuloksena julkaistu raportti korostaa avoimuutta, kansalaisten osallistamista sekä kansallisten periaatteiden ja rakenteiden luomista. Lisäksi priorisoinnissa on tärkeää huomioida väestönterveyden edistäminen yksilöiden oikeuksien ohella.
Kuuloliitto näkee, että priorisointityöhön on otettava mukaan pikimmiten kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt. Lisäksi Kuuloliitto muistuttaa YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteesta osallistaa vammaisia edustavat järjestöt kaikkeen vammaisia henkilöitä koskevaan päätöksentekoon, kuten priorisointityöhön.
Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi
Kuva: Rodeo.fi