Järjestöt huolissaan kuulovammaisten ja viittomakielisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja syrjäytymisvaarasta
Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tämän vuoden avustussummasta. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaisivat eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin.
Suomessa arviolta noin 800 000 henkilöllä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuroja ja huonokuuloisia viittomakielisiä henkilöitä on noin 3000. Kuurosokeita ja vaikeasti kuulonäkövammaisia on noin 1200. Kuulovamma- ja viittomakielialan eri järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset kohtaavat ja tukevat vuosittain noin 100.000 apua tarvitsevaa ihmistä.
Ilman kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tuottamia tukipalveluja, kuten neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea, sekä oikeuksien valvontaa, moni kuulovammainen, viittomakielinen ja kuurosokea henkilö jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja toimintaympäristön haasteet vaikeuttavat osallistumista monin tavoin.
Yhteiskunnasta ja yhteisöstä ulos jääminen aiheuttaa syrjäytymistä, jota voidaan ehkäistä järjestöjen tarjoamalla tukiverkolla. Tukiverkon keskiössä on vertaisen kohtaaminen, roolimallit ja kokemusperäinen asiantuntijuus, jotka eivät ole muutoin korvattavissa. Järjestöt vahvistavat voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksia järjestämällä matalan kynnyksen toimintaa. Järjestöjen tekemä työ ja koordinoima vapaaehtoistoiminta vahvistaa kuulovammaisen, viittomakielisen ja kuurosokean ihmisen identiteettiä, itsetuntoa ja resilienssiä.
Järjestöillä on keskeinen rooli suomalaisessa demokratiassa ja sen varmistamisessa, että yhteiskunta vastaa eri vähemmistöjen tarpeisin. Aistivammaiset henkilöt ovat vuosisatojen ajan olleet eriarvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja ovat sitä yhä. Tiedon saanti, palvelujen saavutettavuus sekä yhdenvertainen vuorovaikutus ja osallisuus yhteiskunnassa ovat kansalaisen perusoikeuksia, joiden toteutuminen ei ole itsestään selvää kuulovammaisten, viittomakielisten ja kuurosokeiden arjessa. Järjestöt turvaavat heidän tiedon saantiaan ja varmistavat, että yhteiskunnan palvelut ovat saavutettavia. Kolmas sektori on rakentunut nykyiseen muotoonsa juuri siksi, että sillä on syvällinen tieto ja ymmärrys erilaisten ryhmien tarpeista ja siitä, miten niihin vastataan. Ilman järjestöjen asiantuntemusta, vahvaa oikeuksien valvontaa ja lainsäädäntöön vaikuttamista tämän kohderyhmän asema yhteiskunnassa heikentyisi entisestään.
Järjestöjen toiminta säästää yhteiskunnan varoja tukemalla ennakoivasti ja vahvistaen heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten toimintakykyä. Järjestöt ovat ketteriä ja pystyvät joustavasti muovaamaan toimintaansa kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Julkinen sektori ei pysty paikkaamaan järjestöjen osaamista ja vuosikymmenien kokemustietoa. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää järjestöjen tuottamaa hyvinvointityötä. Hallituksen budjettiriihessä on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaamiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi arpajaisveroa alentamalla ja kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin.
Lisätietoja ja yhteydenotot:
Kuuloliitto ry, Sanna Kaijanen, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 5081716
Kuurojen Liitto ry, Markku Jokinen, markku.jokinen@kuurojenliitto.fi, 040 5903170
Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry, Sari Suokas, sari.suokas@klvl.fi, 050 5613752
LapCI ry, Janet Grundström, janet.grundstrom@lapci.fi, 0400 914583
Kuurojen Palvelusäätiö sr, Pekka Räsänen, pekka.rasanen@kpsaatio.fi, 0400 415228
Suomen Kuurosokeat ry, Risto Hoikkanen, risto.hoikkanen@kuurosokeat.fi, 040 5661371