Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien – lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden – psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Median tietojen mukaan hallitus pohtii kehysriihessään järjestöavustusten lisäleikkauksia. Hallitusohjelmaan sisältyy jo nyt suunnitelma sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustusten leikkaamisesta 100 miljoonalla eurolla vuonna 2027, mikä merkitsisi noin neljänneksen leikkausta sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan jaettavista avustuksista. Ensi vuodelle jaettavaksi aiottu summa on ilman uusia päätöksiä noin 25 miljoonaa euroa tämänvuotista pienempi.
On tärkeää tunnistaa, että valtionavustuksilla ei ylläpidetä järjestöjä vaan niiden toimintaa suomalaisten hyväksi. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tuottavat yhteiskuntaan hyvinvointia ja terveyttä, osallisuutta, vakautta ja myös rakentavat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Työllään sote-järjestöt myös puskuroivat tarvetta julkisiin palveluihin ja sitä kautta vähentävät palvelujärjestelmän kustannuksia.
Sote-järjestöt ovat olemassa, jotta haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset löytäisivät kynnyksetöntä tukea. Ne myös mahdollistavat vastuunoton yhteisestä hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii vapaaehtoisina yli puoli miljoonaa suomalaista. Pelkästään vapaaehtoistyön arvoksi Suomessa on laskettu yli kolme miljardia euroa vuodessa. Tämä vapaaehtoistoiminta ei kuitenkaan synny itsestään, ilman tukevia rakenteita, koulutusta ja tukea. Vapaaehtoistyön lisäksi järjestöillä on myös tärkeä rooli asiantuntijoina ja ammatillisen avun ja tuen tarjoajina.
Sote-järjestöt raportoivat valtionavustusten käytöstä ja sen tuloksellisuudesta vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle. Raporteista koostetut tuloksellisuuskatsaukset osoittavat, että järjestöt käyttävät rahoituksensa vastuullisesti ja hyvinkin tuloksellisesti.
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa väestön psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella, ja kansantalouden säästöt aiheuttavat lisäkuormaa monelle vaikeassa elämäntilanteessa olevalle – lapselle, nuorelle, työikäiselle ja ikääntyneelle. Leikkaukset kohdistuisivat suoraan näihin ihmisiin.
Kriiseissä ja erilaisissa yhteiskunnallisissa ilmiöissä järjestöt ovat pystyneet nopeasti suuntaamaan toimintaansa ja reagoimaan muuttuvaan tilanteeseen. Myös nykyisessä vaikeassa valtiontalouden tilanteessa järjestöjen työllä on merkittävä rooli. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa. On tärkeää, että hallitus säästökohteita etsiessään tunnistaa ne inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset, joita järjestöjen työpanoksen murentamisella olisi yhteiskunnassa.
Kannanotto on kahdentoista sote-järjestön yhteinen. Siinä ovat mukana
A-klinikkasäätiö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Ensi- ja turvakotien liitto
Invalidiliitto
Kuuloliitto
Mannerheimin lastensuojeluliitto
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Näkövammaisten liitto
Pelastakaa lapset
Suomen Punainen Risti
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Väestöliitto
Lisätietoja:
Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, p. 040 508 1716