Järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytykset turvattava kaikilla tasoilla!
Järjestöt ja kuuloyhdistykset kohtaavat kasvavia odotuksia toiminnalleen samaan aikaan kun niiden toimintamahdollisuuksia on heikennetty. Järjestöjen, yhdistysten ja niissä toimivien vapaaehtoisten vastuulle on jo vuosia sysätty julkisen vallan tehtäviä. Ilman järjestöjä ja yhdistyksiä moni heikommassa asemassa oleva ihminen jäisi ilman apua ja tukea. Kuuloliiton yhtenä vaaliteemana onkin vaatimus järjestöjen ja yhdistysten toimintaedellytysten turvaamisesta.
Järjestöjen ja yhdistysten perinteinen toimintasektori on ollut mm. vertaistuen ja neuvonnan toteuttaminen erilaisten sairaus- ja vammaryhmien edustajille. Lisäksi järjestöt ovat toimineet pitkään sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajina. Perinteisestä vapaaehtoisvoimin toteutettavasta yhdistystoiminnasta ja järjestöjen toteuttamasta kilpailutettavasta palvelutuotannosta tulee puhua samassa yhteydessä, mutta eri lauseissa. Kuntien ja maakuntien tulee ymmärtää, miten eri järjestötoiminnan muodot eroavat toisistaan ja mikä on niiden rooli yhteiskunnassa. Kunnissa ja maakunnissa toteutettavassa yhteistyössä tulee muistaa järjestöjen ja yhdistysten erilaisuus sekä varmistaa erilaisten ja erikokoisten yhdistysten mahdollisuus osallistua päätöksenteon ja lainsäädännön valmistelurakenteisiin.
Järjestöjen rahoitus pohjautuu pitkälti Veikkauksen voittovaroihin. Yhteiskunnassa käydään aktiivista keskustelua rahapelaamisen eettisistä näkökulmista, kuten ongelmapelaamisesta. Rahapelihaittoihin voidaan vaikuttaa mm. panostamalla rahapelaamisen vastuullisuuteen. Pelaamalla kotimaisia Veikkauksen pelejä voidaan samalla varmistaa, että voittovarat kanavoituvat suomalaiseen järjestötoimintaan.
Järjestöt ja yhdistykset ovat viime vuosina kohdanneet entistä enemmän hallinnollisia haasteita ja byrokratiaa. Näköpiirissä ei valitettavasti ole juurikaan helpotusta tähän kehitykseen. Järjestöjen suurin rahoittaja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA edellyttää järjestöiltä jatkossakin vaativan tason toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointia sekä toiminnan tuloksellisuuden osoittamista. Tuloksia pitääkin tulla ja rahojen käyttöä valvoa, mutta menetelmät, joita mm. arvioinnin toteuttaminen edellyttää, lähentelevät joskus jopa arviointitutkimuksen menetelmiä ja vaativat vuositasolla useiden kuukausien henkilötyöpanosta. Tämä luo haasteet etenkin pienille, vapaaehtoispohjalla toimiville yhdistyksille, joiden arvokasta aikaa menee hallinnollisiin toimiin, varsinaisen vertaistukitoiminnan kustannuksella. Järjestöjen avustusjärjestelmää tulee kehittää yhteistyössä erikokoisten järjestöjen kanssa ja pyrkiä hallinnollisen taakan keventämiseen.
Vaikka vaativan tason arviointi haastaa meitä järjestöjä, emmekä välttämättä aina osaa osoittaa toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, se ei tarkoita, ettemmekö tekisi tärkeää työtä. Tuhannet ihmiset jäisivät ilman tarvitsemaansa tukea ja neuvontaa ilman yhdistystoimintaa. Vähenevät kuntien avustusresurssit heikentävät entisestään yhdistysten toimintaedellytyksiä. Kuuloliitto vaatii, että kuntien järjestöavustuksia ei saa enää pienentää, ne tulee jakaa tasapuolisesti erilaisten ja erikokoisten yhdistysten kanssa ja avustusten rinnalla muistettaisiin tarjota maksuttomia kokoontumistiloja yhdistyksille.
Kuuloyhdistykset tekevät yksinomaan vapaaehtoisvoimin toteutettua toimintaa. Kuulolähipalvelun ja kuuloauton vapaaehtoiset kohtaavat vuosittain tuhansia kuulostaan huolestuneita ja apua sekä neuvontaa tarvitsevia kuulovammaisia ihmisiä. Molemmat toimintamuodot ovat matalan kynnyksen toimintaa, johon kansalaisilla on helppo osallistua. Toiminta lisää sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuutta, vähentää syrjäytymistä ja kannustaa huolehtimaan omasta terveydestään. Varmistamalla matalan kynnyksen toiminnan resurssit ja toimintaedellytykset, säästetään loppupeleissä yhteiskunnan kustannuksia ja lisätään ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Sanna Kaijanen
Toiminnanjohtaja
Kuuloliitto ry