Järjestöiltä leikkaaminen lisää syrjäytymistä ja kasvattaa sote-kustannuksia
Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia leikataan 100 miljoonalla eurolla eli yli neljänneksellä vuonna 2027. Kehysriihestä kantautuvien tietojen mukaan leikkaukset voivat toteutua jo vuonna 2025. Huoli tulevista leikkauksista on järjestöillä vakava, selviää Sosten tammi-helmikuussa tekemän Järjestöbarometrin ennakkotiedoista.
Näin suuri leikkaus vaikuttaisi väistämättä järjestöjen kykyyn toteuttaa omia ydintoimintojaan, kuten neuvontaa ja tiedonvälittämistä sekä vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa. Leikkaukset vaarantaisivat lukuisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden. Ilman järjestöjen tarjoamia palveluja esimerkiksi ikääntyneet huonokuuloiset pahimmillaan syrjäytyvät yhteiskunnasta, toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen Kuuloliitosta kertoo.
Viime vuonna Kuuloliiton toiminnassa kohdattiin yli 22 000 henkilöä. Esimerkiksi henkilökohtaista neuvontaa annettiin 1 200 ihmiselle. Järjestöbarometrin mukaan järjestöt joutuvat jatkossa rajaamaan ihmisiä avun ulkopuolelle, jos leikkaukset toteutuvat. Tilanne on ristiriitainen, sillä tukea tarvitsevien määrä on lisääntynyt.
Osa järjestöjen tavoittamista ihmisistä ei saa tai hae apua julkisista palveluista. Esimerkiksi huonokuuloinen lapsi on usein ainoa kuulovammainen koulussaan ja muussa lähiympäristössään. Kuulojärjestöjen lasten ja nuorten toiminta tarjoaa tukea, jota kuulovammaiset lapset ja heidän perheensä eivät saa mistään muualta. Asiantuntemus tämän tuen järjestämiseksi on vain järjestöillä. Vuonna 2023 Kuuloliiton lasten ja nuorten vertaistoimintaan osallistui yli 700 henkilöä.
Kuulovammaisen lapsen arki, kuten koulukäynti, harrastaminen ja kaverisuhteiden luominen, vaatii heiltä poikkeuksellista pinnistystä. Jotta nämä lapset pystyvät osallistumaan yhteiskuntaan yhdenvertaisesti, tarvitsevat he kasvuunsa kuntoutuksen ja kodin tuen lisäksi erityistä tukea, kuten vertaistukea. Tämän tuen järjestäminen on yksinomaan järjestöjen harteilla, Kuuloliiton asiantuntija Taneli Ojala muistuttaa.
Rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennustettavuus antaa järjestöille mahdollisuuden keskittyä tärkeimpään: haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukemiseen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Leikkauksia ei tule toteuttaa lähestyvässä kehysriihessä eikä vuonna 2027 valtion talouden kireästä tilanteesta huolimatta. Järjestöiltä leikkaaminen ei tuo pitkän aikavälin säästöjä, vaan kasvattaa sote-kustannuksia matalan kynnyksen tuen ja palvelujen heikentyessä.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, p. 040 508 1716
Kansikuva: Hanne Salonen/Eduskunta.