Ikäkuulo – huonosti tunnistettu riskitekijä muistisairauksille
Muistiviikon yhteydessä Kuuloliitto haluaa korostaa kuulonkuntoutuksen tärkeyttä ikääntyneen muistin ja tiedonkäsittelyn tukemisessa ja ylläpitämisessä. Hoitamaton kuulovamma haittaa vuorovaikutustilanteita, mikä voi edesauttaa muistiongelmien syntyä. Ikäihmisten kuulonkuntoutuksen tarpeeseen on kiinnittänyt huomiota myös kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).
−Kuulon ja muistin yhteydet ovat yhä kasvavan huomion kohteena ja iän myötä tuleva kuulovika voidaankin tutkimusten perusteella nähdä yhtenä muistisairauksien riskitekijänä. Toisaalta muistihäiriöt ja kuulo-ongelmat saatetaan myös sotkea toisiinsa, jolloin kuulo-ongelma saatetaan tulkita kognitiiviseksi, kun ikäihminen ei reagoi, sanoo kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).
Ikääntyneiden määrän suhteellisen kasvun myötä myös kuulo-ongelmaisten määrä nousee jatkuvasti. Lähes puolella Yli 70-vuotiaista kuulo on jo merkittävästi heikentynyt.
−Iän myötä tulevan kuulonaleneman vaikutuksia ei tunnisteta meillä riittävästi yksilön tai yhteiskunnan tasolla. Ikääntyneellä hoitamaton kuulovika lisää esimerkiksi henkilön masennus-, yksinäisyys-, ja kaatumisriskiä, Mäkisalo-Ropponen sanoo.
Suomessa aikuisten kuuloa ei tutkita säännöllisesti muilla kuin melutyötä tekevillä. Tutkimusten satunnaisuuden ja vähäisyyden takia kuulotilanteen muutosta on usein vaikea tunnistaa.
Kuuloliitto on nostanut vuosien varrella toistuvasti esiin audionomien vähäisen määrän, mikä vaikeuttaa kuulonkuntoutuksen palvelujen tehokasta järjestämistä. Mäkisalo-Ropponen painottaa, että nykytilanteen parantamiseksi tulee niin kuulotutkimusten ja -seulontojen kuin myös ikäkuuloisten kuulonkuntoutuksen asemaa meillä Suomessa edelleen vahvistaa ja painopistettä tulee siirtää tuleviin sotekeskuksiin.
−Tämä edellyttää alan ammattilaisten eli audionomien koulutuksen lisäämistä ja myös sitä, että audionomikoulutuksesta saadaan tutkintoon johtava koulutus, jolla tulee turvata, että osaavia ammattilaisia on riittävästi huolehtimassa kuulonkuntoutuksen lakisääteisten palvelujen toteuttamisesta koko maassa, Mäkisalo-Ropponen korostaa.
−Audionomikoulutus tulee muuttaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaksi koulutukseksi, jossa huomioidaan sisällölliset lisäämistarpeet teknologiaosaamisessa ja näyttöön perustuvassa hoitotyössä sekä menetelmälliset kehittämistarpeet simulaatio- ja laboraatio-opetuksessa ja osaamisen varmentamisessa, toteaa Audionomiyhdistyksen puheenjohtaja Kati Pesonen-Simonen.
−Toivomme, että jatkossa vahvoista sote-keskuksista olisi saatavilla ikäkuuloisten kuulonkuntoutuksen palveluja, jotka nopeuttaisivat mahdollisuutta saada apua kuulemisen ongelmiin. Nykymallissa kuntoutuksen polku on ajallisesti pitkä ja monivaiheinen, korostaa Kuuloliiton puheenjohtaja Jouni Aalto
Kuuloliitto on käynnistänyt STEA-rahoitteisen Kuule ja muista –hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tietosuutta kuulon ja muistin yhteydestä sekä hoitamattoman kuulovamman hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista.
–Hankkeessa luodaan keinoja tukea ikääntyneen kuuloa muistiongelmista huolimatta. Samalla edistämme myös ikäkuuloisen mahdollisuuksia ylläpitää muistia, kertoo Aalto.
Muistiviikon 20. −27.9. teemana on ”Hyvää elämää muistiystävällisessä yhteiskunnassa”, ja Muistiliitto haluaa nostaa esiin erityisesti läsnäolon ja läheisyyden merkityksen. Kansainvälistä muistipäivää vietetään 21.9.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Anniina Lavikainen, anniina.lavikainen@kuuloliitto.fi, p.0503034841