Hälyisyys voi johtaa työpaikan vaihtoon
Melu kuormittaa työntekijöitä turhaan tuhansilla työpaikoilla Suomessa. Hälyisyyden vähentämiseksi ei useinkaan ryhdytä toimenpiteisiin, vaikka ääniympäristöä voi lähes aina parantaa.
Työssä kuulolle vaaralliselle melualtistukselle on määritelty raja-arvot. Kun arvot ylittyvät, työnantajan on laadittava meluntorjuntaohjelma ja työntekijöiden käytettävä kuulosuojaimia. Lukuisilla työpaikoilla hälyisyys ei vaaranna kuuloa, mutta on sen sijaan merkittävä työntekijöitä kuormittava tekijä. Tällaisia työpaikkoja ovat usein esimerkiksi koulut, päiväkodit, sairaalat, hoitolaitokset, ravintolat ja avotoimistot. Näissä paikoissa työnantajalla ei ole sitovia määräyksiä ryhtyä toimeen hälyisyyden vähentämiseksi, vaikka melulle altistuvat työntekijöiden ohella myös oppilaat ja asiakkaat.
Melun häiritsevyys ja terveysvaikutukset ovat yksilöllisiä. Kuitenkin tutkimusten mukaan väestöstä liki 40 prosenttia kokee olevansa meluherkkiä ja arviolta 8-15 prosentilla on ääniyliherkkyys. Kuulonalenema lisää melun häiritsevyyttä ja erityisesti melu vaikeuttaa kuulon apuvälineiden käyttäjien toimintaa. Työikäisistä kuulonalenema on reilulla 10 prosentilla. Monet heistä joutuvat vaihtamaan alaa tai työpaikkaa, koska hälyisyys saa heidän elimistönsä hälytystilaan ja aiheuttaa stressireaktion: verenpaine nousee, keskittymis- ja suorituskyky heikkenee, muisti pätkii, väsyttää ja ärsyttää, uni häiriintyy. Työpaikan hälyisyys lisää myös merkittävästi työturvallisuus- ja työkyvyttömyysriskiä.
Vaikka melun terveysvaikutukset tunnetaan, vain harvoilla työpaikoilla ryhdytään toimiin hälyisyyden vähentämiseksi. Ääniympäristöön voi kuitenkin vaikuttaa. Tehokkainta se on jo rakennuksen ja tilojen suunnitteluvaiheessa: huolehditaan riittävästä äänieristyksestä, järkevästä tilasijoittelusta ja hyvästä huoneakustiikasta. Akustisissa ratkaisuissa pitää ottaa huomioon tilan käyttötarkoitus. Esimerkiksi avotoimistoissa, avoimissa oppimisympäristöissä ja palvelutiloissa tulee olla riittävästi ääntä vaimentavia pehmeitä materiaaleja eri tasoissa, äänen kulun katkaisevia sermejä tai seinäkkeitä sekä äänieristettyjä vetäytymishuoneita. Avotiloissa myös työ- ja toimintatavoille pitää olla yhteiset pelisäännöt, jotta ylimääräiseltä melulta vältyttäisiin.
Kuulovammaiselle häly on usein suurin este sekä työelämässä että vapaa-ajalla toimimiselle. Voi olla esimerkiksi vaikeaa saada selvää, mitä työkaveri puhuu tai mistä esimies ohjeistaa – jatkuva pinnistely stressaa ja väsyttää. Hälyisään tilaisuuteen tai työpaikkaan ei mielellään mennä, vaan mieluummin jättäydytään ulkopuolelle tai vaihdetaan työpaikkaa.
Kansainvälistä esteettömyyspäivää vietetään 17.5. Kuuloliiton paikallisyhdistykset järjestävät päivään liittyen ympäri Suomea esteettömyystapahtumia: kuuloliitto.fi/koulutukset-ja-tapahtumat/.
Ylen Aamu-TV:ssä haastatellaan Kuuloliiton erityisasiantuntija Esa Kalelaa 17.5. klo 6.52.
Lisätietoa kuulosta ja työelämästä: kuuloliitto.fi/kuulolla-tyossa/
Lisätietoja:
Annina Virta, suunnittelija, annina.virta@kuuloliitto.fi, puh. 040 545 4710
Juha Hietala, viestintäpäällikkö, juha.hietala@kuuloliitto.fi, puh. 050 569 7978